Tuotannon siirtäminen ulkomaille – säästöjä vai kustannuksia?

Lännen Media uutisoi helmikuussa 2016, että yhä useampi suomalainen yritys pohtii tuotannon siirtämistä ulkomaille. Yleisimpänä syynä siirtämiseen olivat työvoimakustannukset. Kannattaako suomalaisen yhtiön pelkkien työvoimakustannusten vuoksi todella lähteä kotimaata kauemmaksi? 44 prosenttia tutkimukseen osallistuvista yrityksistä oletti näin. Mielipiteeni on, siirtämisessä tähdätään loppupeleissä kilpailuedun tavoitteluun ja ehkä jopa siihen, että tämän kaltainen toiminta on trendikästä. Kuitenkin ongelmia uutisoidaan jatkuvasti, sillä samaisessa tutkimuksessa todettiin, että 23 prosenttia yrityksistä pohti tuotannon kotiuttamista takaisin Suomeen. Perusteluina olivat laatu, tuotannon joustavuus sekä lyhyet toimitusajat.

Haluaisin haastaa ulkomaille tuotannon siirtämistä harkitsevaa yritystä pohtimaan, kuinka se ottaa huomioon tuotannon tehokkuuden ja laadun sekä paikalliset olot kohdemaassa. Tuntemani asiantuntijat, jotka työskentelevät tämän kaltaisissa yhtiössä ja olleet rakentamassa tuotantoprosessia ulkomaille, ovat aidosti huolissaan kohdemaan työntekijöiden kouluttamiseen käytettävästä ajasta. Haastavia sekä monimutkaisempia laitteita ulkomailla valmistavan yrityksen työntekijöiden koulutus on saattanut vaatia monen työvuoden verran koulutuskäyntejä kalliine lentomatkoineen ja hotellimajoituksineen. Kulut ovat olleet selkeästi yli alkuperäisen suunnitelman. Lisäksi varsinkin Aasiassa on tyypillistä, että työntekijöiden välillä on vaihtuvuutta, joka edellyttää uudelleenkouluttautumista ja jälleen kerran työ- ja koulutusmatkoja. Työolot Aasian tehtaissa saattavat hyvinkin poiketa kotimaassa totutuista säädöksistä, joka näkyy pidempinä työpäivinä sekä lyhyempinä lomina. Tämä tuo väistämättä mukanaan riskejä, jotka realisoituvat virheinä ja jotka saattavat vähentää tuotteen tai komponentin laatua.

Olen kuitenkin pyrkinyt ymmärtämään suomalaisen yritysjohdon päätöksiä tuotannon siirtämisesta näihin halvan työvoiman maihin erityisesti silloin, kun kohteena on suhteellisen halpa ja vakiona pysyvä tuote tai komponentti. Tällöin koulutuksen pitäisi onnistua nopeammin, laadun pitäisi pysyä tasaisena ja tuotantolaitos voi toimia itsenäisesti. Lisäksi on järkevää siirtää tuotantoa ulkomaille mikäli kysyntäkin on siellä, tällöin saavutetaan logistisia etuja ja voidaan luoda uusia asiakassuhteita helpommin.

Mainitsin alussa trendikkyyden tuotannon siirtämisessä, jolla tarkoitin tuotannon siirtoa sillä perusteella, että kilpailija tai muut yritykset tekevät niin. Näen riskinä että kun yritykset siirtävät tarpeeksi tuotantoaan tiettyyn halvan tuotannon mahdollistamaan maahan, kyseinen maa muuttuukin elintason kasvun myötä kalliimmaksi ja tuotannon pitäminen ei ehkä olekaan enää kannattavaa. Esimerkiksi YLE uutisoi joulukuussa 2015, että palkkataso Kiinassa on juuri tämän vuoksi noussut. Olen jo nyt kuullut puhuttavan erityisesti Aasian osalta tuotannon siirtämisestä Kiinan sijasta Vietnamiin, Indonesiaan ja Bangladeshiin.

Yrityksillä on siis jälleen roppakaupalla opeteltavaa kulttuurieroista ja paikallisesta lainsäädännöstä sekä yleisistä toimintatavoista.

Marko Nenonen

Yksi ajatus artikkelista “Tuotannon siirtäminen ulkomaille – säästöjä vai kustannuksia?”

  1. Kiitos Marko edelleen hyvin ajankohtaisesta aiheesta!

    Tuotannon siirtämisestä ulkomaille ja etenkin Aasian maihin on ollut tapetilla jo pitkään. Kuten postauksessa kävi ilmi, osa ulkoistetusta tuotannosta on siirtynyt tai tulee siirtymään takaisin. Hyvä esimerkki on Porilainen yritys Nelostuote, joka tunnettu esimerkiksi Alias -pelistä. Juuri tämä yritys päätti siirtää tuotantoaan takaisin Kiinasta hallitaakseen paremmin tuotantoaan (Kauppalehti 2011). Kouluttaminen, laadun valvonta, pitkät kuljetukset sekä tuotantomaan kulttuurin sovittaminen pääyrityksen toimintaan voi osoittautua aikaa ja rahaa vieväksi puuhaksi.

    Itse tietotyöläisenä olen päässyt aikoinaan ulkoistamaan työtehtäviäni ja työkavereiden työtehtäviä Irlantiin, kun ison pörssiyhtiö -tasoisen yrityksen pääkonttori lakkautettiin. Tuolloin Irlanti oli romahtanut ja työvoima oli halpaa ja erittäin joustavaa. Kuitenkin kouluttaminen vei paljon aikaa ja työn laatu ei ollut vastaavaa mitä Suomessa, sillä ulkoistuksesta vastaavalla yrityksellä oli paljon erilaisia asiakkaita erilaisine tarpeineen. Kokemuksesta voinkin todeta, että vaativan asiantuntijatyön ulkoistaminen ei palvele yrityksen etua pitkällä tähtäimellä.

    Nykyisessä työpaikassa fyysinen tuotanto on Suomessa, Keravalla. Siitä huolimatta työnantajani on Pohjois-Euroopan markkinajohtaja. Tällainen ratkaisu ei ole helppo, kun otetaan huomioon kotimaisen työn kustannukset. Yrityksessämme lama-aikoina on pyritty panostamaan investoimiseen ja kehitykseen. Hyvinä aikoina puolestaan yritys pyrkii hallittuun kasvuun. Menestyksen salaisuus näinkin vaikeina aikoina on ollut laadun säilyttäminen, minkä vuoksi työnantajallani on hyvä maine myös ulkomailla.

    Yhteenvetona toteankin, että vaativia asiantuntijatehtäviä ei tulisi ulkoistaa ulkomaille, sillä riskinä ovat laatuongelmat, minkä vuoksi huono maine kantautuu lopulta asiakkaiden korviin. Mitä tulee fyysisen tuotannon ulkoistamiseen, niin sitä tulee harkita tovin ennen kuin siihen ryhtyy. Menetetyn maineen palauttaminen voi olla hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

    AnnaS

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s