”Jos haluat oppia johtamaan muita, on ensin opittava johtamaan itseäsi.”

Tapasin pitkästä aikaa entisiä työkavereitani ja väistämättä keskustelu illallispöydässä kääntyi jossain vaiheessa työasioihin. Kuuntelin pitkään heidän kertomuksiaan uudesta esimiehestä, joka on vasta aloittanut pestissään ja ensimmäistä kertaa esimiestehtävissä. Hänet oli nostettu asiantuntijan roolista esimiestehtäviin. Monta kertaa keskustelun aikana toistui lausahdus ”Hän on ihan mukava, mutta…”. Aloin pohtia ikuisuuskysymyksiä: millainen on hyvä esimies tai johtaja? Voiko kenestä tahansa tulla hyvä esimies?

Esimiehiin kohdistuu monia odotuksia. Ei riitä, että esimies huolehtii työnjaosta ja neuvoo, miten työ suoritetaan vaan esimiehen täytyy pystyä huolehtimaan paitsi tiiminsä tehokkuudesta ja toimivuudesta, myös omasta ja tiiminsä hyvinvoinnista. Esimiestyö on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä parhaimmillaan, tai joskus pahimmillaan. Voidaan luetella ominaisuuksia tai taitoja, kuten kuuntelutaito, oikeudenmukaisuus, ihmisten kunnioittaminen ja arvostaminen, joita hyvältä esimieheltä vaaditaan, mutta ennen kaikkea johtaminen alkaa itsensä johtamisesta. Itsensä johtaminen on esimiehen yksi tärkeimmistä kriteereistä, josta hyötyy koko tiimi.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan (2012) itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja vaikuttamisprosessi, jossa opitaan tuntemaan itsensä syvällisemmin ja pyritään ottamaan itsensä paremmin haltuun ja ohjaamaan omia tunteita, ajatuksia ja tekoja omaa tietoisuutta kehittämällä. Mitä paremmin tunnemme itsemme ja olemme tietoisia toiminnoistamme, sitä paremmin pystymme ohjaamaan omaa elämäämme. Omien kehityskohteiden löytäminen, tavoitteiden nimeäminen ja suunnitelmien tekeminen niiden toteuttamiseksi on helpompaa, kun tunnemme itsemme paremmin. Itsensä johtaminen on psyykkistä ja fyysistä henkilökohtaista hyvinvointia, stressin ja ajankäytön hallintaa, tunneälykkyyttä, tunteiden hallintaa, muutosvalmiutta ja muutosten hallintaa. Hyvän itsensä johtajan on suhteellisen helppo olla hyvänä johtamisesimerkkinä myös muille.

Entisten työkavereitteni uusi esimies oli siirtynyt esimiestehtäviin asiantuntijan roolista. Ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus on tärkeää, mutta ei vielä riitä.  Hyväksi esimieheksi voi kuitenkin oppia, jos siihen on halua. Kuunneltuani ystävieni kertomuksia, totesin että heidän esimiehen, kuten meidän kaikkien, olisi hyvä harjoitella itsensä johtamista. ”Jos haluat oppia johtamaan muita, on ensin opittava johtamaan itseäsi” (Sydänmaanlakka 2012).

Lähde

Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0: miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Helsinki: Talentum.

 

Elina

Yksi ajatus artikkelista “”Jos haluat oppia johtamaan muita, on ensin opittava johtamaan itseäsi.””

  1. Kiitos Elina hyvästä kirjoituksesta. Tuot esille asioita, joita itsekin olen monesti miettinyt. Useissa esimiestehtävissä mielestäni ei välttämättä ole helppoa siirtyä asiantuntijan roolista esimieheksi, sekä esimiehen asiantuntijuus saattaa myös hankaloittaa tai ainakin tuoda haasteita esimiehelle uuden roolin omaksumiseen. Tuot esille myös sen, ettei henkilöllä ollut aikaisempaa esimieskokemusta. Aikaisempi kokemus toki tuo varmuutta, mutta ratkaisevampaa on henkilön soveltuvuus. Se että kokemusta on vaikka 20 vuotta ei tee esimiehestä automaattisesti parempaa kuin kokemattomammasta, jos kokemattomampi on ominaisuuksiltaan sopivampi. Itsensä johtamisen ja sen taidon merkitys muiden johtamisessa oli ajatuksia herättävä.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s