Kulttuurin muutoksella ja strategisella johtamisella menestykseen?

Olin vuosia sitten työstämässä erästä BSC projektia, jossa sain teon todella miettiä ja pyöritellä strategioita. BSC:ssä eli tasapainotetussa mittaristossa organisaatiota tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta, ja toiminnan ohjaus pyritään yhdistämään pitkäaikaiseen visioon ja strategiaan. Balanced Scorecard – tasapainoinen tuloskortti on Robert Kaplanin ja David Nortonin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla kehittämä menetelmä yritysten pitkäaikaisen strategian laatimiseksi. Strategisen johtamisen mittareita on monia  ja BSC ei ole välttämättä paras mittari digiaikana, etenkään jos ja kun toimialat uudistuvat nopeasti.

Perinteiset tavat tehdä strategiaa eivät riitä. Mitä digiaika sitten vaatii strategian tekemiseltä ja yrityksen johtamiselta? Nykypäivän digiyhteiskunnassa ja työelämän muutoksissa, missä strategiat muuttuvat ja toteutetaan nopealla syötöllä vaativat yritysten johdolta entistä enemmän tulevaisuuteen tähtäävän strategisen suunnittelun osaamista. Strategiat ja digitalisaatio kytkeytyy kaikkeen ja kaikkialle, eikä siltä voi juurikaan välttyä.

Taloussanomien artikkeli ”Perinteinen strategiatyö on aikansa elänyt” uutisoi yritysten murroksista, jossa yrityksiä ja toimialoja ravisuttavat monet muutosvoimat. Näitä ovat digitalisaatio ja monimuotoistuva työvoima, mikä samalla johtaa uudenlaisiin tarpeisiin kehittää myös työn tuottavuutta. Tämä tarkoittaa lisäksi henkilöstön kouluttamista muuttuviin työympäristön vaatimuksiin. Artikkelissa esitetään, että nykyisen tekemisen digitalisointi johtaa harvoin suureen menestykseen. Sen sijaan tarvitaan kokonaan uudenlaisia tapoja hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Tarvitaan uusia oivalluksia, tuotteita, palveluita ja liiketoimintakonsepteja. Tarvitaan hyvä strategia. Digiajan strategia syntyy osallistaen, ketterästi ja kokeillen. Käytännössä tämä tarkoitta uuden oppimista ja vanhasta luopumista. Artikkelissa peräänkuulutetaan myös kulttuurin merkitystä, joka parhaimmillaan ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan. Samaan aikaan haaste onkin kulttuurin muutoksen johtaminen.

Toisessa taloussanomien artikkelissa ”HR-barometri: Joitakin vuosia on jo puhuttu, että yrityskulttuuri syö strategian aamupalaksi, ja viesti näyttää menneen perille” esitetään, että kulttuuri on avainroolissa modernissa ja kehittyvässä organisaatiossa. Menestyjiä ovat ne yritykset, jotka ponnistavat vahvan yrityskulttuurin pohjalta. Moni organisaatio joutuu kuitenkin myöntämään, että tavoiteltu kulttuuri ja todellisuus eivät kohtaakaan. Maailman suurimpiin yrityksiin kuuluva General Electric toteaa, ettei strategian muutos onnistu ilman kulttuurin muutosta.

Jo historian opeissa on kerrottu, että yritysten tulevaisuuden menestys ei perustu samanlaiselle toiminnalle kuin nykypäivän menestys. Strategisen johtamisen kivijalkana toimivat analyysit, joiden päälle menestyksellinen liiketoiminta rakennetaan. Porter on jo aiemmin 80-luvulla kuvannut yrityksen menestyksen timanttiin, jossa strategisen osaamisen kulmakiven muodostavat niin asiakkaiden tarpeiden hallinta, kysyntä, kilpailut, resurssit, verkostot ja näiden päätekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet (Kamensky 2000).

Miksi monet yritykset eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään strategiaansa menestyksekkäästi? Ovathan strategiat kuitenkin ainutlaatuisia ja kestävä tapa luoda arvoa.  Miten voimme kehittää entistä enemmän innovaatioistamme globaaleja menestystarinoita? Millainen strateginen arkkitehtuuri tulisi yrityksissä olla?  Strategialla kun on tulevaisuudessakin elinvoimaa ajatellen asiakasta, sisäisiä prosesseja ja rakenteita sekä innovatiivisuutta, työntekijöitä, järjestelmiä ja menettelytapoja.

Jokaisessa organisaatiossa on varmasti omat haasteensa strategian toteuttamisessa. Mikään strategiaprosessi ei ole irrallinen toiminto, vaan yksi osa koko organisaation johtamisketjussa. Yrityksen strategiatyön lähtökohtana tulisi olla organisaation yhteinen käsitys ja näkemys siitä, miksi strategiaa tarvitaan ja miten strategiaprosessia tulisi rakentaa.

Marita Viljanen, Yrityksen kasvuun johtaminen (YAMK)

Lähteet:

Kamensky, M. 3- 2006.  ”Kymmenen tapaa parantaa yrityksen strategiatyöskentelyä”. Yritystalous WalkAbout.

Kamensky M. 1 / 2000. Strateginen johtaminen Suomessa eilen, tänään, huomenna (1970 – 2010). Saatavissa: http://lta.hse.fi/2000/1/lta_2000_01_d7.pdf

Talouselämä. Perinteinen strategiatyö on aikansa elänyt.

http://www.talouselama.fi/tebatti/perinteinen-strategiatyo-on-aikansa-elanyt-6607992

Talouselämä. HR-barometri: ”Joitakin vuosia on jo puhuttu, että yrityskulttuuri syö strategian aamupalaksi, ja viesti näyttää menneen perille”.

http://www.talouselama.fi/uutiset/hr-barometri-joitakin-vuosia-on-jo-puhuttu-etta-yrityskulttuuri-syo-strategian-aamupalaksi-ja-viesti-nayttaa-menneen-perille-6624995

2 vastausta artikkeliin “Kulttuurin muutoksella ja strategisella johtamisella menestykseen?”

  1. Mielestäni oli erittäin hyvä näkökulma käsitellä vanhojen yritysten digiaikaan pyrkimistä yritysstrategian ja -kulttuurin näkökulmasta. Kuten tiedossa on, vanhoilla aloilla toimivilla yrityksillä on erityisiä vaikeuksia päästä digitalisaatioon mukaan, koska se monesti tarkoittaa aiemmin tuottaviin palveluihin/tuotteisiin nähden kehnompien digipalveluiden tuottamista, mitkä aluksi syövät pääomia ja tuntuvat kovin epävarmoilta tulevaisuuden suhteen. Kuten sanoit ketteryys on avainsana näitä palveluita kehitettäessä, kuunnellaan asiakkaita ja vaihdetaan suuntaa kun tarve on. Olit hyvin kuvannut sen, että tärkein asia on lähteä muuttamaan ensisijaisesti strategiaa ja kulttuuria yrityksessä. Pyritään luomaan hyvä kasvualusta uuden ajan palveluilla ja pyritään eroon vanhoista malleista, jotka ylläpitävät vanhaa maailmaa. Esiin pitää tuoda uskallus ja innovointi, jotta vanha asema markkinoilla voitaisiin pitää.

    Liked by 1 henkilö

  2. Erittäin laadukas ja ammattimainen kirjoitus. Olen samaa mieltä kanssasi ja lisäksi yrityskulttuuri muuttuu myös jatkuvasti työntekijäkeskeisemmäksi, joten strategian suunnitteluun otetaan kokoajan enemmän henkilöstöä mukaan. Strategia ei ole enää ns. ”kabinettitouhua”

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s