EMPATIALLA KOHTI TULEVAISUUTTA

 

”Johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää, millaisia arvoja, asenteita ja tunteita johdettavalla on. Silloin hän pystyy valitsemaan työkalupakistaan oikeat välineet johtamiseen”

– Arto Hiltunen

Tutkija Katri Saarikiven mukaan johtajan tulee olla ennen kaikkea ihmisosaaja, jolle on tärkeää osata kommunikoida työntekijöiden kanssa. Lisäksi tarvitaan kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää mitä toinen tuntee – siis empatiaa. Se auttaa johtajaa hahmottamaan, mikä on työntekijälle merkityksellistä ja miksi. Asia korostuu puhuttaessa työn tekemisen arvopohjan muutoksesta muun muassa millenniaalien myötä. Heille on tutkimusten mukaan korostuneen tärkeää kokea työnsä merkitykselliseksi ja omien arvojensa mukaiseksi myös lyhyellä aikajänteellä.

”Esimiehen pitää nykyään olla sekä asia- että ihmisjohtaja. Hänen pitää hallita oma erityisalansa, firman strategiat sekä osata toimia erilaisten ihmisten parissa. Pomolla pitää olla erinomainen asiantuntemus, loistava itsetuntemus ja täydellinen ihmistuntemus. Ei helppoa!”

– Tony Dunderfelt

Ihmistä ymmärtävällä johtamisella on konkreettinen tilaus, sillä siihen kuuluva empatia yhdistetään muun muassa palvelumuotoiluun, asiakaskokemukseen, myyntiin, motivoitumiseen ja työhyvinvointiin. Empatian sallivassa ja kannustavassa työympäristössä epäonnistumisen pelko ei estä työtekijöitä innovoimasta ja ylittämästä itselleen asettamiaan rajoja. Työntekijöistä aidosti kiinnostunut, johdonmukainen ja läsnäoleva johtaja aikaansaa työntekijöissä itseohjautuvuutta ja herättää heidät kantamaan vastuuta omasta kehittymisestään. Nämä puolestaan ovat esimerkiksi palveluliiketoiminnan ja asiakkuuksien johtamisen keskeisiä teesejä.

Empatialla on myös kääntöpuolensa. Liika myötäeläminen voi viedä fokusta  päämääriltä tai taivuttaa yhteisiä pelisääntöjä. Kompastuskiveksi voi muodostua myös empatian väärinkäyttö, manipulointi. Empatiaa ei pidäkään johtamisesta puhuttaessa sekoittaa tunteissa vellomiseen tai läpiviemisstrategiaan, jolloin manipuloijan tarkoituksena on vain henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen.

 

”Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain. Se on johtamisen suuri haaste”

– Antti Kylliäinen

Hyvä johtajuus muodostuu toki muustakin kuin empatiakyvystä. SOK:n entinen pääjohtaja Arto Hiltunen listaa seuraavia piirteitä hyvälle johtajalle: Empaattisuus, ennustettavuus, elastisuus, energisyys ja eettisyys. Teologi Antti Kylliäisen pitämissä hyvetyöpajoissa johtajat ja työntekijät ovat puolestaan listanneet seuraavia hyveitä johtajuudelle: Johdonmukaisuus, kannustavuus, kunnioittavuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Empatia mahtuu kuitenkin monen mainitun attribuutin määrittelyyn, sillä se ilmentyy muun muassa jäsentyneenä ymmärryksenä, näkökulman vaihtona ja motivoivana palautteena.

Työmaailma muuttuu yhä nopeammin. Työnantajan ja työntekijän raja hämärtyy, osaaminen ja tieto pirstaloituvat, uusia ammatteja syntyy ja työn tekeminen siirtyy globaaleihin verkostoihin. Kaikki tämä muuttaa työyhteisöjen luonnetta ja aiheuttaa johtamiselle uusia haasteita. Mahdollista on, että tulevaisuudessa johtaja johtaa ihmisten sijaan asiakokonaisuuksia, joiden äärelle itsenäiset ja itseään johtavat osaajat kokoontuvat projektiluonteisesti, ja pysyviä työyhteisöjä on yhä vähemmän. Kuitenkin niin kauan kun ihmiset yhdessä tuottavat palveluja tai tuotteita toisille ihmiselle, on empatialla olennainen rooli.

Kim Salmela

Lähteet:

Dunderfelt, T. (2014): Hyvä paha johtaja. Kauppakamari.

Mäenpää, M. (2016): Millainen on työn ja työmarkkinoiden tulevaisuus. SITRA

Valtioneuvoston kanslia (2017): Valtioneuvoston tulevaisuuselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

https://yle.fi/uutiset/3-10020310

https://www.ekonomilehti.fi/hyveilla-empatialla-tuloksiin/

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005356978.html

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/sofigate/miksi-empatia-ei-ole-pehmopuhetta-vaan-kova-tyoelamataito/c93cee43-d9f9-38e5-b26f-6962446033fc

Yksi ajatus artikkelista “EMPATIALLA KOHTI TULEVAISUUTTA”

  1. Kyky toisen asemaan asettuminen on johtajalle erittäin tärkeää. Jokainen työntekijä on yksilö, jokaisella on omat vahvuutensa, kukaan ei ole kone, me tunnemme, me elämme. Ymmärrys työntekijöitä kohtaan auttaa johtajaa löytämään ne työkalut, joiden avulla heidät saadaan loistamaan.

    Ihanteellinen tiimi koostuu erilaisista ihmisistä, mikä tarkoittaa, että kun ihanne tiimi löytyy, yhtä johtamistapaa harvemmin pystyy toteuttamaan saavuttaakseen ryhmän maksimaalisen potentiaalin. Itse olen ollut tiimissä, jossa esimiehemme yritti johtaa kaikkia samalla tavalla. Tuloksena oli, että toisilta vaadittiin liikaa, toisilta liian vähän – kukaan ei ollut tyytyväinen. Esimiehen kokemattomuus ihmisten johtamisesta ja empatian puuttuminen sai silloisen tiimimme voimaan pahoin ja konflikteja syntyi tiimiläisten välille.

    Kuten blogissa mainittiin empatialla on kääntöpuolensa. Kultainen keskitie on löydettävä: liika tunteissa vellominen ja ymmärtäminen saattaa johtaa siihen piteeseen, ettei työtenkijöille aseteta haasteita. Olen nähnyt kun esimies ymmärtää työntekijän ahdingon työtehtävien muuttuessa, minkä johdosta tämä työntekijä jäi tekemään niitä työtehtäviä, joita hän osaa koskaan poistumatta mukavuusalueeltaan. Toisen ymmärtäminen ei siis tarkoita, että työympäristö tulee muokata työntekijän haluamaksi ja toivomaksi, vaan empatian avulla johtajan tulee löytää ne keinot jolla ujo ja arka, matalan itsetunnon omaava työntekijä pystyy kasvamaan ja kehittymään.

    Silvia Peltoniemi

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s