Kasvun johtamisesta kestävän kasvun johtamiseen

Edelleen tavoitellaan kasvua ja parempaa tulosta, mutta ajattelumallit ja keinot muuttuvat. Kasvua ei enää haluta – eikä edes hyväksytä – hinnalla millä hyvänsä. Kasvua tehdessä täytyy huomioida ympäröivä maailma ja yhteiskunta.

Blogipostaus näin valtavan inspiroivasta, tärkeästä ja laajasta aiheesta saa melkein sukat pyörimään jaloissani. Tämä on kolmas versio, jota olen kyhäillyt. Ensimmäinen katosi bittiavaruuteen koneen temppuilun vuoksi ja seuraava oli vain huono. Olkoon tämä vihdoinkin se oikea, toivottavasti aiheensa arvoinen versio!

Puhutaan siis muutoksesta, jonka keskellä me kaikki elämme. Maapallo, jolla asumme, asettaa omat rajoitteensa kasvulle, mutta voisi kai myös sanoa, että koko yhteiskuntamme ja työelämämme ovat murroksessa. Ennen tavoiteltiin ja tietysti myös johdettiin kasvua ja nyt kasvun johtaminen on pikkuhiljaa jalostunut kestävän kasvun johtamiseksi. Edelleen tavoitellaan kasvua ja parempaa tulosta, mutta ajattelumallit ja keinot muuttuvat. Kasvua ei enää haluta – eikä edes hyväksytä – hinnalla millä hyvänsä. Kasvua tehdessä täytyy huomioida ympäröivä maailma ja yhteiskunta. Vastuullisuus on noussut valtavan tärkeäksi johtamisen kulmakiveksi. Vastuullisuudeksi ei tänä päivänä riitä enää se trendikäs ympäristövastuullisuus. Oikeastaan erityisesti suurille yrityksille ympäristövastuullisuus alkaa olla jo elinehto, jota ilman jää kilpailijoiden jalkoihin. Vuonna 2020 suomalaisen johtamisen tulee olla kestävää ja se kestävyys pitää sisällään kauaskantoisia ratkaisuja, tulevaisuuden huomioimista, läpinäkyvyyttä, yhteiskuntavastuuta… Kunnioitusta toista ihmistä ja ympäristöämme kohtaan. Lyhykäisyydessään voisi kai muotoilla, että kestävän kasvun ideana on nostaa kaikkien elämänlaatua ja hyvinvointia ilman, että se tehdään maapallon tai tulevien sukupolvien kustannuksella.

No miten ihmeessä tätä voidaan siis käytännössä toteuttaa? Minulla ei ole tähän yhtä tyhjentävää vastausta, mutta haluaisin nostaa esille joitakin elementtejä, joiden koen olevan elintärkeitä kestävälle kasvujohtamiselle:

Ajatusmallit muuttuvat. Pääsin muutama viikko sitten koulussa kuulemaan mahtavaa puhujaa, joka inspiroi valtavan paljon! Ethican Anne Raudaskoski kertoi kiertotaloudesta ja itselleni täysin vieraasta termistä: irtikytkennästä. Aiemmin on siis ajateltu, että hyvinvointi ja kuluttaminen kulkevat käsi kädessä. Irtikytkennän ajatus taas on, että hyvinvointi jatkaa edelleen nousujohteisessa käyrässä eteenpäin, kun taas kuluttaminen kytketään siitä irti ja sen käyrä lähtee laskuun. Ajatusmallin muutos johtaa lähes väistämättä parempaan tulokseen ympäristön kannalta. Kiertotalous kokonaisuudessaan haastaa meitä ajattelemaan täysin uudella tavalla, kiertotaloudessahan ei ole kyse (pelkästään) jätteen kierrättämisestä, vaan siitä, miten prosessit voidaan suunnitella niin, ettei jätettä synny. Tämä taas vaatii johtamiselta rohkeutta, luottamusta ja sinnikkyyttä. Meillä Suomessa on valtavasti osaamista kehittää mitä innovatiivisimpiä ratkaisuja säästää luontoa, näitä kykyjä ja tätä osaamista tulisi johtaa rohkeasti, mutta pitkäjänteisesti.

Yhteiskuntavastuu on myös johtamisen kuumia perunoita. Muun muassa nuorten työllistäminen, vaikeasti työllistettävien työllistäminen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ovat teemoja, joita jokaisen organisaation tulisi pohtia aika ajoin. Työelämän vaativuustaso ja yhteiskuntamme hektisyys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa valitettavan suuri osa meistä voi huonosti. Moni kokee, ettei turvalliseen ja hyvään tulevaisuuteen voi luottaa. Etenkin nuoret kärsivät tästä luottamuspulasta. Nuorten on yhä vaikeampi työllistyä ja se taas saattaa vaikuttaa halukkuuteen ostaa oma asunto ja perustaa perhe. Näitä haasteitahan on jo valtion johdossakin kovasti pohdittu. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen voisi ajatella olevan kuin sijoittamista. Hyvinvoiva työntekijä tulee mielellään töihin ja tekee siellä parhaansa ja sehän on kaikkien etu.

Seuraavaksi oma suosikkini: tunnejohtaminen. Kuinka tärkeää johtamisessa onkaan empatia, tunneäly, välittäminen. Se, että on ihminen ihmiselle, mukava toiselle. Tunteeton numeroihin perustuva johtaminen norsunluutornista ei enää ole pop. Helsingin Sanomien artikkeli ”Mukavuus ennen kaikkea” (julkaistu 1.1.2020) käsitteli juurikin vuoden 2020 megatrendiä: sitä että on mukava. Tämä on mielestäni ehdottomasti paras trendi sitten trumpettihousujen ja minä voin kertoa, että rakastan trumpettihousuja! Kestävä kasvujohtaminen ei ole enää pelkästään aikaansa edellä olevien intoilijoiden juttu. Muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut ”Kestävän kasvun agendan”, jossa jo heti alkuun kerrotaankin, että kestävä kasvu on Suomen hyvinvoinnin edellytys. Kestävä kasvu ei siis ole mikään ohimenevä trendi, vaan pysyäkseen tullut pakollinen ilmiö, mikäli haluamme edelleen olla hyvinvointiyhteiskunta.

Tämä aihe on niin valtavan laaja ja mielenkiintoinen ja tuntuu, etten voi näin lyhyeen tekstiin sisällyttää kaikkea. Jos kestävän kasvun johtaminen olisi joulukalenteri, olisin tässä blogissa avannut ehkä kaksi ensimmäistä luukkua. Ehkä myös oma osaaminen aiheesta on vielä 2/24 tasolla, mutta otan sen haasteena, tästä asiasta aion oppia vielä paljon. Itseasiassa, aion opiskella itseni aiheen asiantuntijaksi! Ennen kuin pääsen hyödyntämään osaamistani työelämässä, otan pieniä askelia kohti parempaa ja kestävämpää kasvua. Puen samat vanhat trumpettihousut ja olen toisille mukava.

PS. Kyllä mukavuus voittaa trumpettihoustrendin mennen tullen!

Essi Viljanen

 

 

Julkaissut Kasvujohtaminen Laurea Masters

Opiskelemme Laurean YAMK kasvujohtamisen koulutusohjelmassa. Pyrimme löytämään käytännön keinoja luoda tervettä kasvua. Kasvatamme omaa asiantuntijuuttamme innostaen ja innostuen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: