Voiko kestävää kasvua olla ja johtaa?

Ristiriita on ilmeinen, kun talouskasvun rinnalle otetaan kestävä näkökulma. Kestävä kasvu haastaa yritykset, organisaatiot, valtiot ja kansakunnat ratkaisemaan suuria kysymyksiä ja vaatii todellista johtajuutta. Toimemme pitäisi olla yhtä aikaa sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää.

Työ -ja Elinkeinoministeriön (2018) mukaan kestävän kasvun perusteltuina ratkaisuna ovat sosiaalisuus, eettisyys ja ekologisuus.  Kestävä kehitys määritellään toisaalla taas kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Our Common Future, 1987). Ollikaisen ja Pohjolan (2013) mukaan kasvu tarkoittaa kansantaloudessamme tavaroiden ja palvelujen tuotantokyvyn kasvua, eli tavaroita valmistetaan ja palveluita tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Talouden kasvu on tuonut paljon hyvää ja se näkyy muun muassa tuloerojen pienemisenä, hyvinvoinnin lisääntymisessä, työpaikkojen lisääntymisenä ja elinikä on kasvanut. Tähän talouskasvun määrittelyyn perustuu myös meidän politikkojen puhe hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi talouskasvun avulla.

Global Footprint Network (2020) on mitannut vuosittain maapallon luonnonvararesursseja vuodesta 1971 alkaen. Mittauksen tulokset ovat osoittaneet luonnonvararesurssien loppuneen kesken vuotta joka vuosi. Kulutuksemme tuhlaa enemmän, mitä tuottaa ja uusiutuu. Tämä herättää huolen, kuinka kauan maan biokapasiteetti riittää ihmiskunnan ekologisen jalanjälkeen. Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kasvu ei voisi jatkua rajattomasti. Raja tulee vastaan vääjäämättä. Näin varmasti on, mikäli emme tee mitään, vaan jatkamme samaan malliin tuhlaamalla ja pilaamalla ympäristön ja ihmiskunnan elinolosuhteet. Mahdollisuudet ovat olemassa. Kulutuksen ja tuotannon painopisteiden muutokset kestävään kehitykseen ovat nykyään keskeistä ja hyvin kriittinen yritysten menestystekijä.

Ristiriita on ilmeinen, kun talouskasvun rinnalle otetaan kestävä näkökulma. Kestävä kasvu haastaa yritykset, organisaatiot, valtiot ja kansakunnat ratkaisemaan suuria kysymyksiä ja vaatii todellista johtajuutta. Toimemme pitäisi olla yhtä aikaa sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää. Megatrendiraportit (Megatrendit 2020) huutavat ilmastonmuutosta, digitalisaatiota, kaupungistumista, väestönkasvua ja ikääntymistä, teknologian sulautumista kaikkeen ja näiden kaikkien välissä on vielä joukko erilaisia heikkoja signaaleja. Kasvu tarvitsee todellakin johtajuutta kestävällä tavalla.

Kasvun johtaminen kestävästi on merkityksellistä

Kestävän kasvun johtaminen on vastuullinen teko maapallomme pelastamiseksi ja vaikuttaa ylisukupolvisesti kaikkeen. Kestävän kasvun johtaminen vie yritykset ja organisaatiot kestävälle pohjalle ja saa ihmiset ajattelemaan tekemistään eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Kasvun johtaminen fokusoi toiminnan kirkkaaksi ja näyttää suuntaa uusien asioiden ja teknologioiden omaksumisessa. Pitäisi pystyä rohkeasti kyseenalaistamaan ja pohtimaan uusia tulevaisuuksia, missä liiketoiminnassa halutaan olla mukana. Yritysten kilpailukyvyn erottaa kestävän kasvun johtaminen taloudellisen hyvän aikaansaamiseksi eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Martela & Pessi (2018) mukaan työllä on kolme merkitystä: 1) merkitys, 2) itsensä toteuttaminen ja 3) laajempi tarkoitus. Yksilön kokema merkitys syntyy työn arvosta tai arvokkuudesta. Itsensä toteuttaminen tarkoittaa itseilmaisun toteutumista työssä. Laajempi tarkoitus kuvastaa yksilöiden kokemusta, kuinka työ edistää jotain suurempaa hyvää, eikä aja yksilön omia etuja. Kestävän kasvun johtamisella voidaan vaikuttaa kaikkiin kolmeen merkityskategoriaan. Yritysten tulevaisuus on joko musta tai valoisa (harmaalla ei väliä) ja se riippuu pitkälti siitä, millaisia päätöksiä tehdään.

Mika Patrakka,

Työskentelen markkinointipäällikkönä ja työssäni tärkeitä näkökulmia ovat kestävä kasvu, asiakaskokemus ja liiketoiminnan kehittäminen sekä yhdessä tekeminen. Liiketoiminnassa asiakaslähtöisyys, tarkoitus (brand&purpose driven), data ja monialaiset tiimit ovat avainasemassa, kun halutaan tehdä parempaa liiketoimintaa ja luoda arvoa asiakkaiden kanssa.

 

neon signage
Photo by Ivan Bertolazzi on Pexels.com

 

LÄHTEITÄ

Ollikainen, M ja Pohjola, M. (2013). Talouskasvu ja kestävä kehitys. Suomalainen Tiedeakatemia.

Report of the World Commission on Environment and Development Our Common Future, 1987

Työ -ja elinkeinomisteriö (2018). Kestävän kasvun agenda. s.13. TEM oppaat ja muut julkaisut

Global Footprint Network. https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/, 2.2.2020

Martela, F., & Pessi, A. B. (2018). Significant work is about self-realization and broader purpose: defining the key dimensions of meaningful work. Frontiers in psychology.

Dufva, M. (2020). Megatrendit 2020. Sitra.

Julkaissut Kasvujohtaminen Laurea Masters

Opiskelemme Laurean YAMK kasvujohtamisen koulutusohjelmassa. Pyrimme löytämään käytännön keinoja luoda tervettä kasvua. Kasvatamme omaa asiantuntijuuttamme innostaen ja innostuen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: