Haasteena kiertotalouden johtaminen

Helsingin Sanomissa oli 25.12.2019 seuraava kirjoitus: ”Millaista on arkemme 2020-luvulla?”. Kirjoituksen mukaan suomalaisen yhteiskunnan kolme keskeistä kysymystä 2020-luvulla ovat ilmastonmuutos, maahanmuutto ja yhteiskunnan eläköityminen. Näin listasi kyseiseen artikkeliin Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Tuomo Ylä-Anttila Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän painottaa, että kysymyksistä suurin ja kiireellisin on ilmastonmuutos.

WWF informoi heinäkuun lopulla 2019, että 27. päivä heinäkuuta oli maailman ylikulutuspäivä, joka on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. (https://wwf.fi/uutiset/2019/07/maailma-on-tanaan-kuluttanut-loppuun-uusiutuvat-luonnonvarat-talta-vuodelta/ )

Väestönkasvu, kaupungistuminen ja kehittyvien maiden nouseva elintaso pahentavat kestävyysongelmia tulevaisuudessa entisestään. Kulutuksen lisääntymisen ja elintason nousu mahdollistaa infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon, jotka puolestaan kuluttaa maapallon varoja vieläkin entisestään.

On päivän selvää, ettei toiminta voi jatkua samanlaisena, jos halutaan pitää maapallo elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Edellä mainitussa Helsingin Sanomien artikkelissa Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Sonja Amadaen nosti esiin esimerkiksi ilmastoaktivisti Greta Thunbergin. Hän totesi, että näkee positiivisena sen, että Gretan ikäluokat tulevat 2020-luvulla äänestysikään ja muuttamaan maailmaa.

Jäin pohtimaan, onko kiertotaloudesta tulossa yksi vaihtoehto kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiertotalouden uskotaan voivan toimia ympäristöystävällisesti, mutta samalla taloudellisesti kannattavana.

Mistä kiertotaloudessa on sitten oikein kyse? Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan tuotteiden, tuotteiden osien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään.

Ovatko yritykset Suomessa, että muualla maailmassa heränneet tähän uusien kehityskohteiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen? Kantaako sinun työpaikkasi kortensa kekoon yhteisen hyvän saavuttamiseksi? Omalla työpaikallani panostetaan sekä vastuullisuuteen, että kiertotalouteen huomattavassa määrin ja nämä löytyvät kirjattuna yhtiön strategiaan. Esimerkkinä voisi todeta viime aikoina paljon julkisutta saanut Fazerin investointi ksylitolitehtaan rakentamiseen Lahteen. Fazer tuo kotimaisen ksylitolin valmistamisen takaisin Suomeen rakentamalla kauran kuoresta ksylitolia valmistavan tuotantolaitoksen Lahteen. Kauramyllyn sivutuotteesta uusimmalla teknologialla valmistettava ksylitoli on erinomainen esimerkki modernin kiertotalouden innovaatiosta. Myös kauran muita osia voidaan hyödyntää ja niiden selvittämiseen panostetaan. Esimerkiksi kaura-tuotteiden valmistuksen aikana syntyy sivuvirtana okaraa. Okara on ravinteikasta mutta herkästi pilaantuvaa kuitupitoista massaa. Sen käyttökohteet ja hyödyntämismahdollisuudet ovat rajalliset, lähinnä rehukäyttöön suuntautuvat tai biopolttoon, jotka molemmat edustavat kiertotalouden jatkoaskelia.

Kuulen usein keskustelua ja kommentteja ystäviltä tai lähipiiristä, että yritykset ”vaan kiillottavat kuortaan, lausumalla hienoja korulauseita tavoitteita esim. ilmasto-asioiden parantamisen suhteen.” Närkästyn tällaisesta palautteesta. Omassa roolissani työskentelen Fazer leipomoiden johtoryhmässä, jossa käymme keskustelua siitä, miten me leipomolla olemme kantamassa kortemme kekoon, jotta Fazerin vastuullisuuden tavoitteet saavutetaan. Keskustelemme myös miten johdamme ihmisiä työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Fazer on valinnut neljä päätavoitetta, jotka kiteyttävät Fazerin kunnianhimoisen suunnan kohti vuotta 2030. Nämä tavoitteet ovat; 1. 50 % vähemmän päästöjä, 2. 50 % vähemmän ruokahävikkiä, 3. 100 % vastuullisesti hankittua ja 4. Enemmän kasvipohjaista. Koen edellä mainitut seikat tärkeiksi ja ovat osaltaan asioita, joiden perusteella valitsisin yhtiön / työpaikan, jossa työskennellä. Koska kyseiset tavoitteet olevat tärkeitä minulle ja niiden eteen työskentely, niin uskon myös maailmassa olevan muitakin kaltaisiani.  

MTV3 julkaisi 27.12.2019 uutisen, jonka mukaan he olivat selvittäneet yritysten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Vastanneista yrityksistä 83 prosenttia olisi valmiita toimimaan nopeammin kuin valtion asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Jos yritykset ovat valmiita muutokseen ja ilmastoasioiden eteenpäin viemiseen, niin mikä on esteenä kiertotalouden onnistumiselle ja johtamiselle? Ilmasto-investoinnit ja kiertotaloutta tukevat investoinnit voivat olla kalliita ja niiden takaisinmaksu ja tuotto voi olla vaikeata hahmottaa vertailussa muihin investointeihin.

Perusongelma monissa yrityksissä voi olla se, että kiertotaloutta ei osata integroida osaksi liiketoimintaa. Näin se rinnastetaan helposti perinteiseksi ”kierrätykseksi”, joka puolestaan nähdään ainoastaan kulueränä.

Asetetut tavoitteet saattavat olla myös liian abstraktilla tasolla. Tällöin ei ymmärretä itse konkreettisia tekoja tekemistä ja miten tekemällä voidaan tavoitteisiin vaikuttaa. Tai ilmasto ja/tai kiertotalouden tavoitteet ovat ristiriidassa yrityksen muihin tavoitteisiin. Henkilöstöä saatetaan esim. palkita tiukoista säästöistä ja korkeasta myynnistä. Osataanko henkilöstöä palkita asetettuja tavoitteisiin nähden. Omalta osaltani koen, että yhtiön tavoitteet on vyörytetty hyvin ja lattiatasolle. Henkilöstö osallistuu kehittämiseen ja miettimään kiertotalouden ratkaisuja. Esimerkkinä voisi todeta pienten linjamuutosten vaikutusta koko kiertotalouteen ja mahdollisen jätteen hyödyntämiseen sekä kaupallistamiseen. Tästä on loistava esimerkki syksyltä 2019, kun Fazer lanseerasi Makea Moka -karkkipussin vähentämään ruokahävikkiä: Jokainen karkkipussi on täynnä sattumia ja jokainen karkkipussi on erilainen.

Fazerin nettisivuilla todetaan seuraavasti : ”Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen asia. Makea moka -karkkien tuominen Prismoihin on mainio esimerkki yhteistyöstä, jonka avulla vähennämme hävikkiä koko ruoan arvoketjussa, eikä arvokkaita raaka-aineita heitetä hukkaan, toteaa valikoimajohtaja Katja Tapio S-ryhmän vähittäiskaupasta.” https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/makeiset/artikkelit/Fazerin-Makea-Moka-karkkipussi/

Kiertotalous vaatii luovia ratkaisua ja yhteisiä tavoitteita. Kiertotalouden liiketoimintamalleissa löytyy paljon mahdollisuuksia!

Jenni Hintzell

Julkaissut Kasvujohtaminen Laurea Masters

Opiskelemme Laurean YAMK kasvujohtamisen koulutusohjelmassa. Pyrimme löytämään käytännön keinoja luoda tervettä kasvua. Kasvatamme omaa asiantuntijuuttamme innostaen ja innostuen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: