Johtaja – kehitä tilannetajuasi!

Olipa kerran ei-niin-kaukaisessa toimistomaassa Essi-Esimies kahvitauolla työkavereidensa kanssa. Anna-Alainen kertoi, että hänen teini-ikäinen lapsensa oli lähdössä vaihto-oppilaaksi Venäjälle parin viikon kuluttua. Essi-Esimies alkoi heti suureen ääneen kauhistella mitä kaikkea hirveää voikaan tapahtua ja hän ei kyllä päästäisi lapsiaan Venäjälle opiskelemaan. Kuten arvata saattaa, tällainen ajattelematon tunteenpurkaus ei helpottanut Anna-Alaisen oloa, päinvastoin, olihan lapsen opiskeluasiat jo sovittu, ja lapsi lähdössä.

Kyseinen tarina ei ole oikeasti keksitty tarina vaan tosielämässä tapahtunut tilanne, jota olen todistanut. Tilanne, jossa esimiehellä ei ole lainkaan ollut sosiaalista tajua, mitä kannattaa toiselle tuollaisessa tilanteessa sanoa. Onneksi hätä ei ole tämännäköinen Essi-Esimiehen tulevaisuuden suhteen. Meillä kaikilla on nimittäin mahdollisuus kehittää tilannetajuamme paremmaksi.

Helena Åhman ja Harri Gustafsberg kertovat kirjassaan Tilannetaju- päätä paremmin (2017) mistä tekijöistä tutkimusten mukaan tilannetaju syntyy ja miten sitä voi kehittää. Heidän mukaansa tilannetajusta on tullut tärkeä kilpailutekijä nykypäivän työelämässä. Yksi parempi tai nopeampi päätös voi ratkaista yrityksen kohtalon. Työpäivämme ja elämämme nykyisin täyttyy erilaisesta informaatiosta eri lähteistä, meidän olisikin hyvä oppia löytämään tästä isosta infomäärästä se oleellinen, joka on kullakin hetkellä se tärkein ja oleellisin.

Tilannetaju linkittyy aina sekä toimintamme tuloksellisuuteen että omaan hyvinvointiimme. Åhman ja Gustafsberg ovat koonneet kahdeksan tilannetietoisuuden elementtiä mukaillen Manchesterin yliopiston psykologian professori James Reasonin mallia. Jotta tilannetajumme paranisi Åhmanin ja Gustafsbergin mukaan meidän tulisi huomioida kahdeksaa elementtiä elämässämme seuraavasti:

  1. Vaikuta mielen kuormaan; vältä stressiä, muista hengittää.

  2. Maksimoi energiataso; syö ja juo hyvin, liiku ja nuku riittävästi.

  3. Heikennä havaintoharhoja; tiedosta ja ymmärrä miten havaintoharhat syntyvät ja miten ne liittyvät omaan arkeen.

  4. Suuntaa huomio; keskity.

  5. Säädä tunteita; Tiedosta oma ja toisten tunnetilat, harjoittele oman kokemuksen säätelyä ja toisten kokemuksiin vaikuttamista.

  6. Selkiytä ajattelua; kehitä ja hyödynnä erilaisia ajattelutapoja.

  7. Herkistä intuitiota. Opi miten oma intuitiosi toimii.

  8. Jalosta tapoja. Hyvät tavat mahdollistavat muutoksen.

Åhman ja Gustafsberg lisäävät malliin myös yhdeksännen elementin, ns. Jokeri-vaihtoehdon. Kannattaa pohtia, löytyisikö vielä joku muu elementti, jolla voisi omaa tilannetajuaan kasvattaa.

Tilannetajun lisäämiseksi meidän tulee siis tuntea itsemme paremmin, miten toimimme missäkin tilanteessa ja miksi. Meidän tulisi oppia mitkä ruoka-aineet tukevat energisyyttämme ja kestävyyttämme ja tietää kuinka paljon unta todella tarvitsemme. On hyvä ottaa työkalupakkiin myös kontrolloituja hengitys-, keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.

Eli voidaankin mielestäni sanoa, että aktiivisesti tilannetajua jatkuvasti kehittämällä saavutamme paremman itsemme. Essi-Esimiehelläkin on siis toivoa tulevaisuudessa parempiin alaissuhteisiin, mikäli hän aloittaa harjoittelun jatkuvan itsensä kehittämisen polulla.

Riikka Vuorinen

Lähde:

Åhman, H. & Gustafsberg, H. 2017. Tilannetaju- päätä paremmin. Alma Talent Pro: Helsinki.

Monimuotoinen minä

Rekan nuppien tarkastaminen on ahdasta puuhaa. Työparini painoi 160 kiloa ja on 196 cm pitkä.

Itse olin, tosin pari vuosikymmentä sitten, 163 senttiä pitkä ja painoin plus kuusikymmentä kiloa. Toimimme tarkastustilanteissa niin, että työparini puhutti kuljettajaa ja minä peuhasin nupin. Kenttäjohtajamme saneli autoritäärisesti työtehtävät, mutta työtehtävässä toimittiin yhteisesti opituin käytännön sorvaamin toimintamallein. Monimuotoisuudessa, tässä tapauksessa moni muotoiset virkamiehet sanojen kuvaavassa merkityksessä, hyödynsivät toistensa monimuotoisuutta. Kokojemme erilaisuus johti muinaisessa työtilanteessa ratkaisuun, joka johti työn suorittamisen menestykselliseen tulokseen, yhdistäen monimuotoisuutemme työtehoksi.

Monimuotoisuuden johtamisen onnistuminen tarvitsee itsetutkiskelua, ihmisten välistä dialogia ja tekoja. Ensimmäinen teko on itsensä johtamisen päivittäminen. Ota täysi vastuu itsestäsi ja avaa vuoropuheluja persoonastasi muille. Itsensä johtaminen on organisaatioelämän perustaito, koska se johtaa sinut uudella tavalla ihmisten luo, eli antaa vuorovaikutuksellisen taidon nähdä itsesi muiden kautta, moninäkökulmaisesti. Yksilön minuuden johtaminen liittää sinut osaksi organisaatiokulttuuria. Hyvänä itsesi johtajana tuet organisaation monimuotoista johtamista, kuten haluaisit itseäsi johdettavan yksilöllisesti, mutta työyhteisön moneksi muunneltavana tärkeänä osana. Itsensä johtaminen on pääsemistä samalle ymmärryksen ja tahtotilan tasolle työtovereiden kanssa – monimuotoisuuden ymmärtäminen ja erilaisten voimavarojen havainnointi on oman itsensä syväjohtamista.

Olli-Pekka Heinonen, opetushallituksen pääjohtaja, valaisee asiaa seuraavasti:

”Ennen johdettiin strategioilla. Ne jalkautettiin, eli pantiin alaiset toteuttamaan ne. Kompleksisessa maailmassa strategioilla ei voi johtaa, koska kukaan ei näe tulevaisuuteen selkeästi. Voi vain yrittää mennä tulevaisuuteen tasavertaisesti keskustellen, kaikkien panosta arvostaen. Keskeistä on samalla tasolla oleminen. Ei pyritä konsensukseen, vaan tuomaan esiin erilaiset lähtökohdat, jotta voidaan synnyttää edellytyksiä erilaisuuden huomioonottamiselle ja hyväksymiselle.”

Itsensä johtamisessa ensimmäinen askel on katsoa peiliin ja kysymällä lähimmältä ihmiseltä tai työtoverilta kenet ja millaisen ihmisen hän näkee peilistä. Itsensä johtamisen tavoite on saada itsensä oivaltamaan oman toimintansa vaikutukset suhteessa tavoitteisiin.

Organisaatiokonsultti ja valmentaja Pekka Pirhonen kiteyttää itsensä johtamisen myötäelämisen taidon näkökulmasta:

”En johda itseäni parempaan iskuun, jotta voittaisin muut kilpailussa. Tarkoituksenani on etsiä sisäistä voimaa ja rauhaa, jotta näkisin muut ihmiset kirkkaammin, uskaltaisin kuunnella heitä, olla avuksi ja avautua yhteisille mahdollisuuksille. Ennen kaikkea etsin jatkuvan uudistumisen kykyä, muutosta syleilevää tapaa elää ja tehdä työni.”

Itsensä johtaminen perustuu pitkälti tunneälyyn, joka taas muodostuu itsetuntemuksesta ja itsensä hallinnasta. Omat kykymme, tunteiden hallinta, päämäärätietoisuus, mahdollisuus mukautumiseen mahdollistavat oman itsen kokemuksellisuuden kautta tunneälyn monimuotoisen kohtaamisen muissa ja sen minkä tunnistat itsesi kautta, on tuttua ja mahdollistaa myötäelämisen monimuotoisissa tilanteissa, monimuotoisuuden johtamiseen.

Unohtuiko jotain? Olkaa yhtä armollisia itsellenne kuin johdettavillenne, älkäämme unohtako, että elämä on kohtaamisissa, ei johtamisissa.

Meri Seppälä

Painetut:

Goleman, Daniel.2014. Aivot ja tunneäly. Raamatutrukikoja Oy. Tallinna.

Sähköiset:

https://www.sitra.fi/artikkelit/dialogi-voisi-olla-hallitusohjelmassa/

https://yhdessa-asiantuntijoina.real.humap.com/user/edit/userid/5aded1819bf6469377b37f1f#change-email-pref