Resilienssi, kestävän kasvun vauhdittaja

 

Yksi kestävän kasvun avain on resilienssi. Mikäli myrsky voidaan kiertää, vaatii se nopeaa reagointia ja päätöksentekokykyä. Mikäli myrskyä on mahdotonta kiertää, ennakoitu sopeutuminen ja toipuminen häiriötilanteesta näyttävät menestymismahdollisuudet tulevaisuudessa.

Uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden tuomat muutokset yllättävät usein nykyiset ja uudet toimijat. Innovaatiot, nopea reagointi ja muutoskyky ovat välttämättömiä selviytymisen sekä menestyksen kannalta. Yhä useammat tutkijat nostavat kuitenkin resilienssin, eli kyvyn uusiutua ja sopeutua muutostilanteissa
yhdeksi kestävän kasvun avaimeksi. Suomessa Huoltovarmuuskeskus  on määritellyt resilienssin seuraavasti: ”Tietoinen ja ennakoiva kyky sopeutua ja toimia joustavasti häiriötilanteissa sekä toipua ja kehittyä niiden jälkeen.”

Iso tankkerialus seilaa Atlantilla vakaasti ja tasaisesti. Kaikki yhtiön työntekijät ja verkosto ovat tässä kuvitteellisessa laivassa, jonka kurssi on suunnattu kohti horisontissa pauhaavaa myrskyä. Laivassa vallitsee melko laaja yhteisymmärrys siitä, että järkevin strategia olisi hidastaa vauhtia ja kääntää laivan menosuunta. Ilman tarvittavia korjausliikkeitä laiva kuitenkin ylittää ennemmin tai myöhemmin kohdan, jonka jälkeen nopea käännöskään ei voi enää pelastaa sitä joutumasta myrskyn silmään.

Toisella puolella Atlanttia myös pieni purjevene kaksihenkisellä miehistöllä havaitsee lähestyvän myrskyn. Päätökset kurssin muutoksesta tai varautumistoimenpiteiden aloittamisesta eivät vie kauan aikaa. Molemmat alukset tekevät omat päätöksensä ja varautuvat tulevien olosuhteiden muutoksiin. On kuitenkin erittäin vaikeaa arvioida myrskyn vaikutuksia ja tarkkaa sijaintia. Tämä aiheuttaa väistämättä jännitteitä, hillintä- ja sopeutumistoimia eri tahojen välillä: Tulisiko väistämättömältä näyttävä myrskyn silmään joutuminen jo hyväksyä vai olisiko vielä aikaa viimeiselle yritykselle kääntää aluksen kurssia? Kumpi alus kykenee omilla resursseillaan tähän paremmin?

Yksi kestävän kasvun avain on resilienssi. Mikäli myrsky voidaan kiertää, vaatii se nopeaa reagointia ja päätöksentekokykyä. Mikäli myrskyä on mahdotonta kiertää, ennakoitu sopeutuminen ja toipuminen häiriötilanteesta näyttävät menestymismahdollisuudet tulevaisuudessa.

Aarre Liukkonen, sarjayrittäjä

shallow focus photography of black and silver compasses on top of map
Photo by Alex Andrews on Pexels.com

Kiertotaloudessa pitää huomioida kaikki resurssit

Kiertotalouteen ei kuulu minkään osatekijän riistäminen ja täten myös tuottavan portaan jaksaminen työssä mahdollisimman pitkään, on tietenkin tavoiteltava tila.

Yhteiskuntamme pyrkii lisäämään kiertotaloutta ja sen tehokkuutta jatkuvasti. Luonnonvarojen rajallisuus tiedostetaan ja varat pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Tehokkuudella tarkoitetaan myös sitä, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Luonnonvarojen eli raaka-aineiden lisäksi kiertotaloudessa huomioidaan muutkin resurssit. Pyrimme käyttämään raaka-aineet tehokkaasti, mutta ihmiset eli työn tekijät, säästeliäästi. Tämän päivän työtahti on kova, joten onneksi olemme oppineet kuulostelemaan työn tekijöiden jaksamista. Kiertotalouteen ei kuulu minkään osatekijän riistäminen ja täten myös tuottavan portaan jaksaminen työssä mahdollisimman pitkään, on tietenkin tavoiteltava tila.

Kiertotalouteen kuuluu raaka-aineiden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla ja yrityselämässä tämä saavutetaan yhteistyöllä. Ajatellaan, että raaka-ainetta saadaan tietty määrä ja yksi yritys jalostaa sitä ja käyttää tarvitsemansa. Jalostuksen lopputuotteen lisäksi syntyy monesti myös tuotetta, joka ei enää ole tälle yritykselle tarpeellinen. Tällöin ensimmäisen yrityksen lopputuotteesta jäänyt ”jäte”, voi olla toiselle yritykselle se tarvittava raaka-aine, jolloin se myydään eteenpäin. Seuraava yritys jalostaa sitä ja niin edelleen. Näiden yritysten valmistamat tuotteet myydään mahdollisesti yrityksille tai kuluttajille, jotka käytön jälkeen voivat kierrättää tuotteet. Jälleen uudelleenkäsittelyn jälkeen saadaan jollekin toiselle yritykselle käyttökelpoista raaka-ainetta.

Näin kiertotalous toimii. Yhden jäte voi olla toisen rikkaus. Jos materiaali on hyvin kierrätettävää ja se kestää muokkausta, voidaan tätä ympyrää jatkaa hyvinkin pitkään. Selkein hahmotettava asia voisi olla vaikka PET-pullojen kierrätys. Pullot on tehty uudesta muovista ja kierrätyksen jälkeen niistä tehdään taas uusia muoviesineitä. Ei enää kirkkaita pulloja, koska se ominaisuus on menetetty, mutta toisenlaisia tuotteita. Täten materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman kauan.

Resurssien kierrättäminen yrityksissä voi olla aluksi haastavaa. Yrityksen johdon onkin hyvä varautua jo ennakkoon mahdollisiin vastoinkäymisiin ja miettiä erilaisia strategioita jo alkumetreillä. Kasvua voidaan hakea uusien tuotteiden innovoinnilla sekä yhteistyöllä eri yritysten kanssa, jolloin kaikkien intressit tulevat kuitenkin huomioitua. Voitaisiinko materiaalia jalostaa vielä lisää, jolloin saataisiin myytävä raaka-aine toiselle yritykselle? Yrityksen sisällä saadaan tehostettua eri toimintoja, kun koko henkilöstä saadaan aktivoitua ja motivoitua noudattamaan kestävämpää toimintatapaa.

Kiertotalouteen kuuluu myös liiketoimintamallien kehittäminen. Jos voidaankin myydä palvelua tuotteen lisäksi, tai pelkkää palvelua? Nämä voivat tuoda lisää kassavirtaa huomattavasti. Jotta uusia ideoita syntyy, on perinteisestä johtamisesta uskallettava päästää irti ja antaa ihmisten olla luovia. Uusista ideoista saadaan muovattua uusia tuotteita ja palveluita, jotka mahdollistavat kasvun. Tämä vaatii aikaa ja sinnikkyyttä, mutta pitkällä aikavälillä tuo tulosta. Tutkimusten mukaan työntekijöidenkin viihtyvyys ja jaksaminen työssä kasvaa, kun he saavat ”käsiensä jäljen” esiin.

Haasteena kiertotaloudessa yrityksen kannalta on ennakoiminen ja epävarmuus. Uusia tuotteita ja palveluita tulee sinnikkäästi jaksaa innovoida ja kannustaa hakemaan uusia ratkaisuja. Ratkaisut ja kasvu eivät tule ensimmäisellä yrityksellä. Tulee uskaltaa kokeilla, epäonnistua ja sitten kokeilla uudestaan.

Kaisa Luukka

Luonto, Earth, Kestävyys, Lehtiä, Nuolet, Varovaisuus

Kuva: https://pixabay.com/fi/users/annca-1564471/

 

 

 

 

Resilienssi luo muutoskyvykkyyttä

Resilienssillä eli joustavuudella tarkoitetaan organisaation tai yksilön kykyä ennakoida, reagoida, tarkkailla ja oppia muuttuvissa olosuhteissa. Henkilöstön kyky kohdata ja hyödyntää muutoksia vaikuttaa koko organisaation muutosjoustavuuteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Haluatko sinä kuulua tulevaisuuden menestyjiin? Työelämä muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana enemmän kuin se on muuttunut viimeisten 200 vuoden aikana yhteensä.

Muutos on tullut osaksi työyhteisöjen arkipäivää. Työelämän murroksen myötä myös itse työ muuttuu. Resilienssillä eli joustavuudella tarkoitetaan organisaation tai yksilön kykyä ennakoida, reagoida, tarkkailla ja oppia muuttuvissa olosuhteissa. Henkilöstön kyky kohdata ja hyödyntää muutoksia vaikuttaa koko organisaation muutosjoustavuuteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Ihmiset ovat organisaation suurin tuottavuuden lähde tai sen este. Matalan resilienssin omaavilla organisaatioilla stressitaso kasvaa ja työn mielekkyyden kokemus usein vähenee muutostilanteissa. Kasvaneella työn kuormituksella onkin useissa tutkimuksissa havaittu suora yhteys kustannuksiin: sairauspoissaoloihin, työterveyshuollon kuluihin ja tuottavuuden menetykseen. Muutoskyvykkäät organisaatiot sen sijaan erottuvat etenkin valmiudessaan tehdä nopeita ratkaisuja, lukea toimintaympäristöä ja suuntautua ennakkoluuttomasti tulevaisuuteen. Tämän päivän työelämässä resilienssin kehittäminen on siis äärimmäisen tärkeää, jotta pysymme kilpailukykyisinä ja voimme hyvin.

Jokainen meistä toimii ja reagoi omien luontaisten ominaisuuksiensa perusteella. Yksi suhtautuu asioihin optimistisesti kiinnittäen huomiota erityisesti muutoksen mahdollisuuksiin, toinen pessimistisemmin tarttuen ensisijaisesti tilanteen mahdollisiin riskeihin. Minkälaisella toiminnalla esimies voi auttaa ja ohjata yksilöitä ja työyhteisöä vahvistamaan joustavuuttaan?  Esimies voi rakentaa työyhteisön resilienssiä painottamalla yksilöllisiä resilienssitekijöitä jo rekrytointivaiheessa ja kehittää jo olemassa olevaa työyhteisöä johtamistyylillä, joka perustuu ihmisten johtamiseen ja on yksilön sisäsyntyistä motivaatiota ruokkivaa, haastavaa ja kannustavaa johtamista. Työn merkityksellisyyden kokeminen auttaa muutosjohtamisessa. On kaksi asiaa, joiden kautta työn arvokkuus ja merkityksellisyys syntyvät: mahdollisuus toteuttaa itseään ja mahdollisuus tehdä työnsä kautta jotain hyvää. Johtamistyylissä esimies huomioi yksilöt kokonaisuutena ja kannustaa työntekijöitä tavoittelemaan ryhmän hyötyä. Ryhmiä kannattaa tukea itseohjautuvuuteen.

Organisaation resilienssin kehittämiseksi on tärkeä oppia tunnistamaan yksilöllisiä toimintamalleja ja pohtia, kuinka jokaisen vahvuuksia hyödyntäen toimintaa voitaisiin kehittää. Millaisia rooleja tiimissä tulisi olla, jotta kaikkien vahvuudet saataisiin käyttöön?

Resilienssikyky ei ole tieto, joka kaadetaan ihmiselle. Sen sijaan se on taito, joka vaatii sitoutumista ja ponnistelua.

Minna Helenius:  Yhteiskunnalliset haasteet, erityisesti työllisyys ja yrittäjyys ovat lähellä sydäntäni. Ranskan kulttuuri kiinnostaa kuten myös mökkeily Saimaalla. Haluan suojella Saimaan norppia.

woman in purple long sleeve shirt and black pants lying on floor
Photo by Alexy Almond on Pexels.com

Kasvuyrittäjä, huomio henkilökuntaan!

Onko yrityksesi hyvässä vireessä? Olet ehkä tehnyt yrityskaupan, kehittänyt uuden innovaation tai huomannut yleisen kysynnän kasvaneen? Haluatko nauttia yrityksesi menestymisestä myös kymmenen vuoden kuluttua?

Nykypäivänä kestävät ratkaisut eivät koske vain ympäristöasioita vaan kestävyyden näkökulma on tärkeä huomioida myös yrityselämässä. Jotta yrityksesi kasvusta on mahdollista saada taloudellista hyötyä pitkällä tähtäimellä, sinun on viimeistään nyt hyvä luoda kirjallinen suunnitelma hallitun kasvun toteuttamiseksi. Kasvustrategian laatimiseen voi pyytää apua omilta verkostoilta tai asiaan perehtyneiltä yrityksiltä.

Yksi kestävän kasvun mahdollistaja on ammattitaitoinen ja tehokas henkilöstö, muistathan siis sisällyttää tämän ryhmän osaksi suunnitelmaasi! Henkilöstöresurssien järkevä kasvattaminen on hyvä huomioida jo hyvissä ajoin. Jos henkilökunnan määrä on pitkään alimitoitettu, tilanne näkyy todennäköisesti asiakastyytyväisyyden heikkenemisen lisäksi irtisanoutumisina. Hyvistä työntekijöistä on tärkeää pitää kiinni, koska suuri vaihtuvuus aiheuttaa sekä kustannuksia että alentaa ainakin hetkellisesti työtehoa. Lisäksi tyytyväinen henkilöstö on tehokas markkinointikeino!
Organisaation kasvaessa on hyvä huomioida myös henkilökunnan rakenne sekä tulevaisuuden tarpeet. Olisiko järkevää muodostaa tiimejä tukemaan eri liiketoiminta-alueita? Onko organisaatiossasi tarpeeksi erilaista osaamista? Oletko jakanut vastuuta tarpeeksi monille henkilöille? Miten motivoit henkilöstöä ja tuet heidän hyvinvointiaan? Miten heidän osaamistaan voisi kehittää? Minkälaista osaamista alalla tarvitaan tulevaisuudessa? Miten muuten henkilöstöjohtamisella voisi edistää yrityksen kestävää kasvua? Jaathan ajatuksiasi kommenttikentässä!

Mari Valakari, 32-vuotias, pääkaupunkiseutulainen, työskentelee hallinnollisissa tehtävissä julkisella sektorilla .Ammatillisesti minua kiinnostavat etenkin HR:ään ja tietoturvaan liittyvät kehittämistehtävät.
#kasvujohtaminen, #kestävyys, #henkilökunta

ground group growth hands
Photo by Pixabay on Pexels.com

 

Kestävä kasvu, liiketoiminnan ja yhteiskunnan pitkäaikaisen menestyksen avain

”Kestävä kasvu voidaan ymmärtää toistettavissa olevana kasvuna, joka on eettistä ja vastuullista olemassa olevien yhteisöjen lisäksi myös niille yhteisöille, jotka syntyvät yhteiskuntaan tulevaisuudessa”

Heinäkuussa 2019 Suomi otti kolmannen kerran vastaan kiertävän puheenjohtajuuden Euroopan Unionin neuvostossa. Suomen puheenjohtajakauden prioriteetit korostivat yhteiskunnan kestävää kehitystä ja kasvua.

Kuten viimeisten vuosien asenneilmaston kehityksestä voimme arvata, Euroopan Unionin olemassaolon oikeutus ei ole itsestään selvä – Suomen EU puheenjohtajakauden ohjelmassa mainitaankin, että EU:n oikeutus tullaan lunastamaan luomalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia.

Myös Suomen työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on pitkäjänteisen kasvupolitiikan hahmotus, joka ulottuu yli hallituskausien. TEM työskentelee aktiivisesti edistääkseen kansakunnan hyvinvointia tukevaa talouskasvua ja pyrkii kannustamaan suomalaisia tavoittelemaan kestävää talouskasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kasvun agenda -asiakirjassa hahmotellaan kestävän kasvun keskeisimpiä kulmakiviä.

Kestävän kasvun agendan kulmakivistä yksi liittyy Suomen puheenjohtajuuskauteen, jonka aikana pyrimme vaikuttamaan EU:n kehitykseen nostamalla esiin muun muassa kestävän kehityksen ja kiertotalouden, digitalisaation, kauppapolitiikan ja toimivammat sisämarkkinat. Keskeistä on pystyä hyödyntämään energian murros tukemalla kotimaisen energia-alan vahvuuksien kaupallista hyödyntämistä. Agenda alleviivaa tarvettamme menestyä globaalissa kilpailussa, jota tuetaan kansallista innovaatiopolitiikkaamme uudistamalla. Kestävän kasvun agendan kärjistä ensimmäinen on kääntää työn murros mahdollisuudeksi työ- ja elinkeinopolitiikan saumattomalla yhteensovittamisella. Työn murroksen lisäksi keskiössä on kaupunkien ja alueiden haastaminen yhteiseen kasvuun, jota tuetaan aluekehittämisen ja kaupunkipolitiikan uudistamisella.

Asiakkaat ja työntekijät ovat alkaneet enenevissä määrin vaatia yrityksiä kantamaan kortensa kekoon sekä ympäristövastuun että sosiaalisen vastuun osalta. Asenneilmaston muutos on korostunut viimeisten vuosien aikana ja yritysten on ollut pakko hyväksyä se fakta, ettei kestävyys ole pian unohtuva trendisana. Kestävä kasvu voidaan ymmärtää toistettavissa olevana kasvuna, joka on eettistä ja vastuullista olemassa olevien yhteisöjen lisäksi myös niille yhteisöille, jotka syntyvät yhteiskuntaan tulevaisuudessa. Kestävän kasvun tulee turvata samat tai paremmat toimintamahdollisuudet tuleville sukupolville. Globaalisti meidän tulisi pyrkiä tilanteeseen, missä vuosittainen kulutuksemme on enintään se määrä, mitä maapallomme pystyy samassa ajassa tuottamaan – tämä tarkoittaa, että globaalisti me olemme valtavan haasteen edessä.

Jotta voimme todella vastata globaaleihin haasteisiin, tulisi yhteiskunnan, yhteisöjen ja kansalaisten kyetä oppimaan uudenlaisia toimintamalleja. Meillä Suomessa on hyvä perusta, jonka päälle voimme lähteä rakentamaan kestävään kasvuun tähtäävää kehitystä. Uudenlainen kestävä resurssien käyttö vaatii teknologisten mahdollisuuksien, ja uudenlaisen osaamisen lisäksi erityisesti kykyä ja halua muuttua. Muutoskyvyn lisäksi meillä tulee olla kyky vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ennakoimiseen ja ennustamiseen. Kestävän kasvun tavoittelu on todennäköisesti yksi suurimpia haasteita, joita nyky-yhteiskunnassa toimivat yritykset kohtaavat. Kestävän kasvun ja vastuullisten tuotteiden kysyntä vaikuttaa väistämättä liiketoiminnan ekosysteemeihin, joiden osana yritykset ja me yksilöt olemme. Yritysten johtajien tulee herätä siihen todellisuuteen, että kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ovat muuttumassa – vastuullisen yrityksen tulee vastata kysyntään läpinäkyvällä tavalla tai nämä yritykset eivät enää tulevaisuudessa pysty pitämään kiinni markkinaosuuksistaan.

Yrityksen vaatimus vastuullisesta tuotannosta vaikuttaa vääjäämättä sen käyttämiin alihankkijoihin – koko arvoketjuun. Monisyisen arvoketjun tuotannon vastuullisuuden varmistaminen on kuitenkin edelleen kompastuskivi monelle yritykselle. Vastuun kantaminen, vaatimusten asettaminen ja niiden toteuttamisen varmistaminen sekä yrityksessä itsessään että koko sen arvoketjussa on johtamiskysymys. On hyvin helppoa asettaa vaatimukset itselleen ja kumppaneilleen. On täysin toinen asia elää ja hengittää arvoja vaatimusten takana ja johtaa omalla esimerkillään.

Noora Ruotsalainen

alternative alternative energy blade blue sky
Photo by Peter Leahy on Pexels.com

Muutos kohti kiertotaloutta

Sijoittajat voivat toimia muutoksen keskeisinä vauhdittajina.
Sijoittajat tulevat tästä eteenpäinkin etsimään parasta mahdollista tuottoa, ja tämä tuotto löytyi jo viime vuosikymmenellä monesti juuri kiertotalouden liiketoimintamalleja ymmärtävien muutoskykyisten yritysten suunnalta.

Olemme tottuneet omistamaan kaikki fyysiset hyödykkeemme. Auto, polkupyörä, kodinkoneet, työkalut, tietokone, puhelin jne. Monia niistä vaihdamme uuteen jopa parin vuoden välein. Nämä hyödykkeet mahdollistavat meille monia asioita, kuten kommunikoinnin toisten ihmisten kanssa, liikkumisen, työnteon tai viihtymisen. Olemme valmiita maksamaan näistä asioista. Kun päivitämme laitteemme uuteen, voi vanha laite olla vielä käyttökelpoinen tai sitten ei. Ehkä kierrätämme meille vanhaksi jääneen laitteen, tai ehkä vain unohdamme sen kaapin tai laatikon perälle. Näiden tuotteiden valmistajan tai myyjän ei kannata tehdä tuotteista kovinkaan pitkäikäisiä tai kestäviä, sillä näin ostamme uuden nopeasti. Entä jos sen sijaan vuokraisimme hyödykkeet ja ostaisimme näiden tuoman hyödyn palveluna? Tilanne muuttuikin nyt täysin erilaiseksi valmistajan ja vuokraajan kannalta. Nyt hyödyke kannattaakin tehdä mahdollisimman kestäväksi, korjattavaksi ja pitkäikäiseksi kun hyödykkeen pitkä käyttöikä tuo käyttäjän maksamaa vuokratuloa valmistajalle niin kauan kun hyödyke on käytössä. Kun lopulta vanhentunut ja käytöstä poistunut hyödyke voidaan myös kierrättää ja käyttää sen materiaalit uusien kestävien hyödykkeiden valmistamiseen, olemme jo lähellä kiertotalouden keskeisiä elementtejä: ”Tuote palveluna-ajattelu, tuote-elinkaaren pidentäminen, resurssitehokkuus, uusiutuvuus ja kierrätettävyys.”
Kiertotaloudellinen ajattelu on kokonaisvaltainen muutos koko yhteiskunnan toimintaan aina raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista kauppaan ja kuluttamiseen asti.
Valtaosa nykyisistä yrityksistä ei ole rakennettu kiertotalouden periaatteita noudattaen, eikä siirtyminen uuteen ajattelutapaan ja prosesseihin ole helppoa. Vanha, maapallon rajallisia raaka-aineresursseja liikaa kuluttava liiketoimintamalli on valitettavasti usein myös edelleen se kaikista tuottavin. Erilaisia päästökauppasopimuksia on olemassa, mutta esimerkiksi puhdasta vettä ja ilmaa saa edelleen käyttää usein rajattomasti ilman minkäänlaisia maksuja. Näin laajat muutokset vaativat hyvin laajaa globaalia yhteistyötä, jolloin asiat muuttuvat usein hyvin hitaasti. Sijoittajat voivat toimia muutoksen keskeisinä vauhdittajina. Sijoittajat tulevat tästä eteenpäinkin etsimään parasta mahdollista tuottoa, ja tämä tuotto löytyi jo viime vuosikymmenellä monesti juuri kiertotalouden liiketoimintamalleja ymmärtävien muutoskykyisten yritysten suunnalta. Vai mitä sanotte esimerkiksi suoratoistopalvelu Netflixistä? Tuote palveluna-liiketoimintamallin omaava tuotteensa digitalisoinut yhtiö tarjosi omistajilleen viime vuosikymmenellä 4118% tuoton! Vertailuna yhdysvaltalainen S&P 500-indeksi tuotti samalla ajanjaksolla 189%.

Etsittäessä kiertotalouden liiketoimintamallien tuomia huokeita tuloksia ei edes tarvitse lähteä Atlantin toiselle puolelle, sillä Helsingin pörssin viime vuosikymmenen parhaan tuoton tarjosi vahvasti uusiutuviin polttoainejalosteisiin panostava Neste. Tämä kotimainen toimija tarjosi sijoittajilleen noin 900% tuoton. Kvartaalitaloudelle ominainen lyhytaikaisten tuottojen ja osingonmaksukyvyn suosiminen on ongelmallista niille yritykselle, joiden johto haluaisi pelata ”pitkää peliä” eli katsoa tulevaisuuttaa useiden vuosien päähän. Näiden yritysten on vaikea perustella sijoittajilleen investointeja resurssitehokkuuteen, joiden tuotto realisoituisi vasta viiden tai jopa kymmenen vuoden päästä. Moni toimiala muuttuu myös niin nopeasti, että kauas eteenpäin on ylipäätänsä hyvin vaikea nähdä. Lyhytaikaisten tuottojen hakemisesta huolimatta asenteet ovat muuttumassa, kun erilaiset vastuullisuustekijät ovat jatkuvasti tärkeämpiä myös sijoittajien silmissä. Maailman suurimmat rahastoyhtiöt tarjoavat vastuullisia sijoitustuotteita, koska niiden asiakkaat haluavat niitä. Suomestakin löytyy tänä päivänä useita nimenomaan kiertotalouteen keskittyviä rahastoja, jotka ovat olleet erittäin suosittuja. Suunta on selvä ja tahti kiihtyvä. Väitän, että sijoittajien vastuullinen raha tulee olemaan keskeisin muutostekijä kiertotalouden tulevaisuuden edistyksessä.

#kiertotalous #esg #vastuullinen sijoittaminen

Aki Kauhanen

close up photo of person holding lensball
Photo by Mac Mullins on Pexels.com

Sopeudu muutokseen

Tärkeimpiä ominaisuuksia muutoksiin sopeutumisessa on joustavuus, avoimuus, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Katsoessani työhistoriaani taaksepäin, huomaan miten paljon muutoksia ja kehitystä on vuosien aikana tapahtunut. Omalla kohdallani tärkeimpiä ominaisuuksia muutoksiin sopeutumisessa on
joustavuus, avoimuus, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Itse en ole kokenut muutosvastarintaa, mutta olen seurannut vierestä haastavia muutostilanteita.

Ihmiset reagoivat muutoksiin eri tavalla. Jotkut lamaantuvat, eivätkä pääse muuttuneen tilanteen yli. Toiset puolestaan kääntävät muutoksen vahvuudeksi ja ottavat siitä kaiken irti. Joskus voi olla vaikea nähdä, mitä hyvää muutos tuo tullessaan. Tilanteen käsittelyä voi helpottaa positiivisuudella ja optimistisella suhtautumisella.

Työelämässä muutokset voivat liittyä oman organisaation sisäisiin muutoksiin tai isompaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Organisaatiotasolla muutokset olisi hyvä toteuttaa asteittain. Silloin kaikilla olisi mahdollisuus tutustua muutoksiin rauhassa ja kasvaa uuteen työtehtävään tai työyhteisöön pikkuhiljaa. Joustavuus ja avoimuus auttavat sopeutumaan.

Tarkastellessani asiaa esimiehen näkökulmasta, toivoisin jokaisen työntekijän omaavan vähän sisua ja periksi antamattomuutta. On kuitenkin tärkeää huolehtia, ettei kukaan veny äärimmilleen työtaakan alla vaan uskaltaa puhua tilanteesta ajoissa. Uskon, että jopa työuupumista voitaisiin ennaltaehkäistä, jos työntekijä ei ottaisi liikaa vastuuta tai liian suurta työtaakkaa. Tämä edellyttää hyvää pelisilmää esimieheltä, mutta loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin työntekijällä itsellään. Esimiehen pitäisi pystyä järjestämään työtilanne niin, että jokaisella on mahdollisuus venyä vain tietyissä rajoissa.

Usein esimies on kuitenkin tyytyväinen tehokkaaseen ja joustavaan työntekijään, etenkin jos työn tulos miellyttää. Tehokkuuden sijaan parempi näkökulma olisi hyvinvointi. Onko kyse nopeudesta ja tehokkuudesta vai kyvystä joustaa liikaa pakon edessä? Ja onko pakko ulkoinen vai sisäinen tekijä? Haluaisin itse esimiehenä oppia tuntemaan työntekijät niin hyvin, että tietäisin, millaisia työskentelytapoja heillä on. Haluaisin antaa heille tarpeeksi vastuuta ja mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti. Toivoisin, että kynnys pyytää apua tai tulla juttelemaan olisi mahdollisimman alhainen. Haluaisin olla esimies, joka on aina saatavilla ja tukee työntekijöitä aidosti. Mutta onko tämä mahdollista?

Jokaisen työntekijän ja esimiehen pitäisi opetella ajattelemaan kriittisesti ja tarkastella omaa työtään, työtapojaan sekä johtamiskulttuuria ulkopuolisen silmin. Pahinta on minun mielestäni jäädä paikalleen nykyiseen tilanteeseen. Muutos tai halu muutokseen tulee parhaimmillaan sisältäpäin, eikä ulkoisten tekijöiden seurauksena.

Toivon, että nämä ajatukset herättävät sinut lukijana pohtimaan omaa työyhteisöäsi ja työtehtäviäsi, oletpa sitten työntekijä tai esimiesasemassa. Yhdessä voimme rakentaa, kehittää ja kasvattaa juuri sellaisen työpaikan, jossa sinä haluat työskennellä.

Minna Tveit, 44-vuotias helsinkiläinen. Työskentelen myynnin tukena pk-yrityksessä pääkaupunkiseudulla.

 

time for change sign with led light
Photo by Alexas Fotos on Pexels.com

Tartu toimeen, opi johtamaan yritystä kohti kestävämpää tulevaisuutta

Yhteiskuntamme tarvitsee taloudellista kasvua. Tässä ei ole mitään uutta. Kasvua ei voi kuitenkaan luoda samalla tavalla kuin aiemmin. Kasvaessaan, yrityksen on hyvä ymmärtää miten resursseja käytetään viisaasti ja tehokkaasti tuoden asiakkaille, mutta myös yhteiskunnalle lisää arvoa, luontoa säästämällä. Kiertotalouden periaatteita, arvon syntymisen prosesseja ja yksilön muutosvoimaa ymmärtämällä voimme saavuttaa helpommin vastuullisen kehittämisen tavoitteita (katso https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet). Uudessa, syksyllä 2020 alkavassa, kestävän kasvun johtamisen YAMK-ohjelmassa haetaan uusia ratkaisuja, konkreettisesti, kehittäen muutosjoustavuutta/ resilienssiä, kestävää kuluttajuutta, yrityksen kestävää rahoitusta ja uusia kestäviä, kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä luomalla arvoa muuttuvissa verkostoissa ja luomalla sosiaalisia innovaatioita. Lisätietoja: Kestävän kasvun johtaminen (YAMK)