Pensseli käteen – Mitä väriä sinä maalaat johtajana?

Kukaan ei halua olla kuin Konttori-sarjan kotimaisen version Pentti Markkanen johtajana. Herra johtaa Leskisen Paperia tiukalla otteella, mutta sankarin parhaat ominaisuudet ovat luja itseluottamus ja tuolilla keikkuminen. Ihmiset ovat erilaisia ja jos ei ymmärrä alaisia tai kollegoita, saattaa kokea olevansa ympäröity täysillä älykääpiöillä. Tästä lähtökohdasta Thomas Erikson syöksyy kirjaansa Idiootit ympärilläni, kuinka ymmärtää muita ja itseään (2017). Jos ikinä on miettinyt omia ominaisuuksiaan, tästä lähtee myös lukijalle silmiä avaava polku kohti ihmisen ymmärtämistä.

Olen itse usein miettinyt miksi jotkut saavat tehtyä isoja päätöksiä nopeasti ja vaivattomasti, kun omassa päässä alkaa samassa tilanteessa hammasrattaat kirrata pahasti ja epävarmuus hiipii jonnekin aivolohkojen väliin. Maailmassa ei tunnu olevan tarpeeksi informaatiota tukemaan päätöstäni, oli valitsemani askel sitten mihin suuntaan tahansa. Pitkään vaivannut ajatus löysi viimein vastauksen ja olo oli kuin löytäisi keitaan keskeltä aavikkoa.

Olen nimittäin vihreä! En siis vegaani, muuten kasvissyöjä tai poliittisen suuntautumisen takia, vaan Eriksonin väreihin pohjautuvan käyttäytymismallin mukaan. Kaikista yleisin malli, vihreät, ovat hyviä tiimipelaajia, jotka ottavat kaikki ihmiset huomioon ja tulevat kaikkien kanssa toimeen. He, tai siis me emme halua joutua konflikteihin, vaan niitä vältellään viimeiseen asti. Vihreys sisälläni tuo passiivisuutta ja pelkoa epäonnistumisesta, sillä se vaikuttaa muiden mielipiteisiin minusta. Kun samaan keitokseen lisätään ripaus sinistä, joka persoonana on analyyttinen, prosessoiva ja tarvitsee kaiken mahdollisen tiedon vastauksen antamiseen, on epävarmuuden yhtälö valmis.

Eriksonin loput värit ovat suoraan puhuva ja perinteikkään valtajohtajan väri punainen sekä viihdyttävä, spontaani, mutta joskus asioita säheltävä keltainen. Kun puhutaan ihmisten johtamisesta, on mielestäni tärkeä tunnistaa kuka itse on ja miten toimii. Sen jälkeen täytyy miettiä samat kysymykset alaisten kannalta. Jokaisella on vahvuuksia ja heikkouksia, jotka tulevat varmasti esille, mutta Eriksonin värimalli on yksi tapa vilkaista kristallipalloon ja ennakoida asioita. Huomioi siis muiden käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa ja mieti mistä se johtuu. Punaiset saattavat kuulostaa turhan suorilta puheissaan ja aivan kuin he eivät ottaisi muita ihmisiä välillä ollenkaan huomioon. Taustalla tökerölle lauseelle on kuitenkin pyrkimys tehokkaaseen ja nopeaan toimintaan, jossa heidän mielestään turhalla ajankäytöllä ei ole asiaa. Vastaavasti keltaisilla saattaa olla välillä niin kova vauhti päällä, että asioita unohtuu ja muut joutuvat korjailemaan heidän tekemisiään. Se taas voi johtua keltaisen ajatuksenjuoksusta, joka on samaa tasoa Red Bullia nauttineen oravan kanssa. Voisiko tämän villihevosen valjastaa jotenkin hyödyksi?

Niinpä. Täydellisessä maailmassa johtajalla on rivissä ihmisiä, joista hän valitsee täydellisen tiimin täydelliseen työhön. Toistaiseksi kuitenkin joutuu pärjäämään niillä osaajilla, jotka tiimiin on annettu, joten yritetään ottaa heistä kaikki irti. Tunnista siis ihmisten ominaisuudet ja mieti miten heidän kykyjä voi parhaiten hyödyntää siten, että se on heille mieleistä ja tiimin kannalta tehokasta. Jos keltaisella on aivan järjetön määrä älyttömiä ajatuksia, olisiko sieltä ajatusten kala-altaasta mahdollista onkia kultakaloja luovan työn ideointiin? Jos sininen pohtii prosesseja ja analytiikkaa, olisiko hänen normaalissa työtavassa vinkkejä isompiin kokonaisuuksiin, joita voisi optimoida? Vihreä osaa kuunnella ja on kiinnostunut muiden asioista, joten löytyisikö hänestä apuja jopa rekrytoimaan uusia ihmisiä?

Vaikka ihmiset voivat olla sisimmässään pariakin eri väriä, on usein yksi väri se vallitseva ja ottaa vallan stressitilanteessa. Älä siis ole Pentti, vaan tunnista tiimisi käyttäytymisen taustat ja huomioi ne jokapäiväisessä työssä.  Väripaletti on auki ja täysin käytettävissä – maalaa siitä sopiva sekoitus.

 

Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni, kuinka ymmärtää muita ja itseään. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

 

Monimuotoinen minä

Rekan nuppien tarkastaminen on ahdasta puuhaa. Työparini painoi 160 kiloa ja on 196 cm pitkä.

Itse olin, tosin pari vuosikymmentä sitten, 163 senttiä pitkä ja painoin plus kuusikymmentä kiloa. Toimimme tarkastustilanteissa niin, että työparini puhutti kuljettajaa ja minä peuhasin nupin. Kenttäjohtajamme saneli autoritäärisesti työtehtävät, mutta työtehtävässä toimittiin yhteisesti opituin käytännön sorvaamin toimintamallein. Monimuotoisuudessa, tässä tapauksessa moni muotoiset virkamiehet sanojen kuvaavassa merkityksessä, hyödynsivät toistensa monimuotoisuutta. Kokojemme erilaisuus johti muinaisessa työtilanteessa ratkaisuun, joka johti työn suorittamisen menestykselliseen tulokseen, yhdistäen monimuotoisuutemme työtehoksi.

Monimuotoisuuden johtamisen onnistuminen tarvitsee itsetutkiskelua, ihmisten välistä dialogia ja tekoja. Ensimmäinen teko on itsensä johtamisen päivittäminen. Ota täysi vastuu itsestäsi ja avaa vuoropuheluja persoonastasi muille. Itsensä johtaminen on organisaatioelämän perustaito, koska se johtaa sinut uudella tavalla ihmisten luo, eli antaa vuorovaikutuksellisen taidon nähdä itsesi muiden kautta, moninäkökulmaisesti. Yksilön minuuden johtaminen liittää sinut osaksi organisaatiokulttuuria. Hyvänä itsesi johtajana tuet organisaation monimuotoista johtamista, kuten haluaisit itseäsi johdettavan yksilöllisesti, mutta työyhteisön moneksi muunneltavana tärkeänä osana. Itsensä johtaminen on pääsemistä samalle ymmärryksen ja tahtotilan tasolle työtovereiden kanssa – monimuotoisuuden ymmärtäminen ja erilaisten voimavarojen havainnointi on oman itsensä syväjohtamista.

Olli-Pekka Heinonen, opetushallituksen pääjohtaja, valaisee asiaa seuraavasti:

”Ennen johdettiin strategioilla. Ne jalkautettiin, eli pantiin alaiset toteuttamaan ne. Kompleksisessa maailmassa strategioilla ei voi johtaa, koska kukaan ei näe tulevaisuuteen selkeästi. Voi vain yrittää mennä tulevaisuuteen tasavertaisesti keskustellen, kaikkien panosta arvostaen. Keskeistä on samalla tasolla oleminen. Ei pyritä konsensukseen, vaan tuomaan esiin erilaiset lähtökohdat, jotta voidaan synnyttää edellytyksiä erilaisuuden huomioonottamiselle ja hyväksymiselle.”

Itsensä johtamisessa ensimmäinen askel on katsoa peiliin ja kysymällä lähimmältä ihmiseltä tai työtoverilta kenet ja millaisen ihmisen hän näkee peilistä. Itsensä johtamisen tavoite on saada itsensä oivaltamaan oman toimintansa vaikutukset suhteessa tavoitteisiin.

Organisaatiokonsultti ja valmentaja Pekka Pirhonen kiteyttää itsensä johtamisen myötäelämisen taidon näkökulmasta:

”En johda itseäni parempaan iskuun, jotta voittaisin muut kilpailussa. Tarkoituksenani on etsiä sisäistä voimaa ja rauhaa, jotta näkisin muut ihmiset kirkkaammin, uskaltaisin kuunnella heitä, olla avuksi ja avautua yhteisille mahdollisuuksille. Ennen kaikkea etsin jatkuvan uudistumisen kykyä, muutosta syleilevää tapaa elää ja tehdä työni.”

Itsensä johtaminen perustuu pitkälti tunneälyyn, joka taas muodostuu itsetuntemuksesta ja itsensä hallinnasta. Omat kykymme, tunteiden hallinta, päämäärätietoisuus, mahdollisuus mukautumiseen mahdollistavat oman itsen kokemuksellisuuden kautta tunneälyn monimuotoisen kohtaamisen muissa ja sen minkä tunnistat itsesi kautta, on tuttua ja mahdollistaa myötäelämisen monimuotoisissa tilanteissa, monimuotoisuuden johtamiseen.

Unohtuiko jotain? Olkaa yhtä armollisia itsellenne kuin johdettavillenne, älkäämme unohtako, että elämä on kohtaamisissa, ei johtamisissa.

Meri Seppälä

Painetut:

Goleman, Daniel.2014. Aivot ja tunneäly. Raamatutrukikoja Oy. Tallinna.

Sähköiset:

https://www.sitra.fi/artikkelit/dialogi-voisi-olla-hallitusohjelmassa/

https://yhdessa-asiantuntijoina.real.humap.com/user/edit/userid/5aded1819bf6469377b37f1f#change-email-pref