Johtaja – kehitä tilannetajuasi!

Olipa kerran ei-niin-kaukaisessa toimistomaassa Essi-Esimies kahvitauolla työkavereidensa kanssa. Anna-Alainen kertoi, että hänen teini-ikäinen lapsensa oli lähdössä vaihto-oppilaaksi Venäjälle parin viikon kuluttua. Essi-Esimies alkoi heti suureen ääneen kauhistella mitä kaikkea hirveää voikaan tapahtua ja hän ei kyllä päästäisi lapsiaan Venäjälle opiskelemaan. Kuten arvata saattaa, tällainen ajattelematon tunteenpurkaus ei helpottanut Anna-Alaisen oloa, päinvastoin, olihan lapsen opiskeluasiat jo sovittu, ja lapsi lähdössä.

Kyseinen tarina ei ole oikeasti keksitty tarina vaan tosielämässä tapahtunut tilanne, jota olen todistanut. Tilanne, jossa esimiehellä ei ole lainkaan ollut sosiaalista tajua, mitä kannattaa toiselle tuollaisessa tilanteessa sanoa. Onneksi hätä ei ole tämännäköinen Essi-Esimiehen tulevaisuuden suhteen. Meillä kaikilla on nimittäin mahdollisuus kehittää tilannetajuamme paremmaksi.

Helena Åhman ja Harri Gustafsberg kertovat kirjassaan Tilannetaju- päätä paremmin (2017) mistä tekijöistä tutkimusten mukaan tilannetaju syntyy ja miten sitä voi kehittää. Heidän mukaansa tilannetajusta on tullut tärkeä kilpailutekijä nykypäivän työelämässä. Yksi parempi tai nopeampi päätös voi ratkaista yrityksen kohtalon. Työpäivämme ja elämämme nykyisin täyttyy erilaisesta informaatiosta eri lähteistä, meidän olisikin hyvä oppia löytämään tästä isosta infomäärästä se oleellinen, joka on kullakin hetkellä se tärkein ja oleellisin.

Tilannetaju linkittyy aina sekä toimintamme tuloksellisuuteen että omaan hyvinvointiimme. Åhman ja Gustafsberg ovat koonneet kahdeksan tilannetietoisuuden elementtiä mukaillen Manchesterin yliopiston psykologian professori James Reasonin mallia. Jotta tilannetajumme paranisi Åhmanin ja Gustafsbergin mukaan meidän tulisi huomioida kahdeksaa elementtiä elämässämme seuraavasti:

  1. Vaikuta mielen kuormaan; vältä stressiä, muista hengittää.

  2. Maksimoi energiataso; syö ja juo hyvin, liiku ja nuku riittävästi.

  3. Heikennä havaintoharhoja; tiedosta ja ymmärrä miten havaintoharhat syntyvät ja miten ne liittyvät omaan arkeen.

  4. Suuntaa huomio; keskity.

  5. Säädä tunteita; Tiedosta oma ja toisten tunnetilat, harjoittele oman kokemuksen säätelyä ja toisten kokemuksiin vaikuttamista.

  6. Selkiytä ajattelua; kehitä ja hyödynnä erilaisia ajattelutapoja.

  7. Herkistä intuitiota. Opi miten oma intuitiosi toimii.

  8. Jalosta tapoja. Hyvät tavat mahdollistavat muutoksen.

Åhman ja Gustafsberg lisäävät malliin myös yhdeksännen elementin, ns. Jokeri-vaihtoehdon. Kannattaa pohtia, löytyisikö vielä joku muu elementti, jolla voisi omaa tilannetajuaan kasvattaa.

Tilannetajun lisäämiseksi meidän tulee siis tuntea itsemme paremmin, miten toimimme missäkin tilanteessa ja miksi. Meidän tulisi oppia mitkä ruoka-aineet tukevat energisyyttämme ja kestävyyttämme ja tietää kuinka paljon unta todella tarvitsemme. On hyvä ottaa työkalupakkiin myös kontrolloituja hengitys-, keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.

Eli voidaankin mielestäni sanoa, että aktiivisesti tilannetajua jatkuvasti kehittämällä saavutamme paremman itsemme. Essi-Esimiehelläkin on siis toivoa tulevaisuudessa parempiin alaissuhteisiin, mikäli hän aloittaa harjoittelun jatkuvan itsensä kehittämisen polulla.

Riikka Vuorinen

Lähde:

Åhman, H. & Gustafsberg, H. 2017. Tilannetaju- päätä paremmin. Alma Talent Pro: Helsinki.

Elinikäinen oppiminen – tahdon asia

Työmaailmassa kuuluu kummia. Esimerkiksi hiljattain rahoitusalalla yhdessä yrityksessä 700 juristia korvattiin muutaman koodarin rakentamalla automatisaatiolla ja tekoälyllä. Ehkä jo klisee, mutta vauhti ympärillämme ei ole koskaan maailmanhistoriassa ollut niin nopeaa, kuin se nyt on, mutta ei myöskään tule koskaan enää olemaan näin hidasta.

Meillä jokaisella on vaihtoehtona joko olla mukana muutoksessa – joko kyydissä pysyen, tai kuskin paikalla – tai tipahtaa kyydistä. On kestämätöntä, ja surullista, jos kaikki eivät pysy kyydissä.

Sanotaan, että ”mikä ei kasva, se mätänee”. Tämä sopii mielestäni niin ihmisiin, kun yrityksiinkin. Jos yritys ei pyri kasvuun hakemalla jatkuvasti uusia asiakkuuksia, uusia markkinoita ja kehittämällä uusia palveluita, se kutistuu, kun nykyasiakkaiden tarpeet muuttuvat. Jos ihminen ei jatkuvasti kehitä itseään, hän taantuu.

Nuorena hankittu koulutus ei välttämättä riitä koko työuran ajaksi, ja elinikäinen oppiminen onkin saanut aivan uuden merkityksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muodollinen koulutus ei toki suinkaan ole ainoa tai edes paras kehittymisen tapa. Arkisessa työssään moni voi jatkuvasti tulla paremmaksi, kun aktiivisesti seuraa oman alansa kehitystä ja haluaa parantaa jatkuvasti omaa suoritustaan ja sitä kautta yrityksen suoritusta.

Kysymys onkin siitä, että haluaa ja osaa jatkuvasti nostaa rimaa. Helpommin sanottu kuin tehty.  Rutiinien ja tutun tekemisen ansaan on helppo jäädä. Ihminen on  – energiansäästösyistä – luotukin tekemään asioita autopilotilla.

Sanotaan kuitenkin, että ihminen kehittyy vain epämukavuusalueella. Alueella, jossa kaikki ei olekaan tuttua, helppoa ja vaaratonta. Itsensä haastaminen ja vähän liian suuriin saappaisiin hyppääminen vaatii uskoa itseensä. Jollekin se voi olla esimiestehtävän vastaanottaminen, jollekin esiintyminen, jollekin oman yrityksen perustaminen, jollekin tekniset asiat ja niin edelleen.

Esimiehiä usein ohjeistetaan antamaan ihmiselle valtaa ja vastuuta, koska useimmat meistä kasvavat vastuun mukana. Jos sinulla ei ole esimiestä, joka antaa sinulle vastuuta ja valtaa, ota sitä itse. Halua kasvaa ja saavuttaa jotain suurta!

Warren Buffet opasti Twitterissä helmikuun 2018 alussa: ”Eat well. Read books. Study yourself. Expand your mind. Do better and get better. You are your greatest investment.”

Ennen Buffettia, sen tiesi jo Sokrates: “Smart people learn from everything and everyone. Average people from their experiences. Stupid people already have all the answers.”

Mihin joukkoon sinä kuulut? Miten olisi aloittaa heti tänään, vaikka verkkokurssi Singularity-yliopistossa tai vaikka hyvä kirja!

Pysykäämme kaikki kyydissä!